perjantai 30. huhtikuuta 2010

Tonnikala-pastasalaatti

Ajattelin toivottaa teille lukijoille hyvät vaput erään erittäin hyvän ja vappuunsopivan ruokareseptin lomassa. Jos vielä pähkäilet, että mitä hyvää keksisit laittaa tarjolle vappuaaton kekkereille tai mitä ottaa mukaan huomiselle piknikille, tässä on erittäin varteenotettava vaihtoehto! Tämä tonnikala-pastasalaatti on tosi yksinkertainen ja helppo tehdä, mutta sitäkin maistuvampi ja sopii erityisesti illanistujaisiin, joissa vieraille saattaa iskeä akuutti suolaisen himo. ;) Toimii todella hyvin myös kemuttelujen jälkeisenä päivänä, kun suolanhimo on vieläkin akuutimpi... Mutta pidemmittä puheitta, tässäpä teille makoisa resepti ja viettäkäähän oikein railakas ja hauska vappu! :)



Tonnikala-pastasalaatti (5-6 annosta)

5dl Torinon tricolour- simpukkapastaa
1 lihaliemikuutio

1 pss herne-maissi-porkkanaa
2 tlk tonnikalaa öljyssä
2 omenaa
2 suolakurkkua
1 pullo Saarioisen sinappista salaatinkastiketta

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan lihaliemessä. Sulata herne-maissi-porkkana, kuori ja pilko omenat pieniksi paloiksi. Pilko myös suolakurkut. Valuta hieman öljyä pois tonnikaloista ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Kaada sekaan pullo (tai makusi mukaan) Saarioisen salaatinkastiketta ja anna mausta pari tuntia jääkaapissa. Huom, salaatti "imee" todella paljon kastiketta maustumisvaiheessa, eli kastiketta todellakin kannattaa kaataa reippaasti sekaan ja vaikka lisätäkin maustumisen lomassa. Itselläni ainakin kuluu kokonainen pullo!

Hauskat vaput kaikille!:)

torstai 29. huhtikuuta 2010

Hoitoketjun järkkäämä tyttöjen kauneusilta

Aloittelin eilen vapunjuhlintaani kevyesti Hoitoketjun (vuokralääkärifirma) sponssaamassa tyttöjen kauneusillassa. Paikalla oli noin parisenkymmentä lääkisopiskelijatyttöä, kaksi kosmetologia ja Hoitoketjun edustaja. Tilaisuus oli mukavan rento, saunoimme, söimme, joimme ja jutustelimme samalla, kun kosmetologit tekivät ihoanalyysejä, esittelivät Youngbloodin mineraalimeikkejä ja meikkasivat halukkaita. 





Itse odotin iltaa kuin kuuta nousevaa ja erityisesti sitä, että pääsisin istahtamaan kosmetologin tuoliin meikattavaksi. Kovin montaa kertaa elämässäni en ole moista hemmottelua saanut kokea, ja olihan se aivan luksusta, kun ammattilainen loihti minulle silmämeikin! Yllätyksekseni kosmetologi halusi heti tehdä minulle smokey eyes -tyyppisen meikin - jotenkin olen aina ajatellut, että kyseinen meikki ei passaa minulle, kun olen niin vaalea ja silmäni ovat jotenkin syvällä päässä... No, kosmetologi oli toista mieltä ja lopputulos oli kieltämättä huikea, en koskaan ole ollut niin tyytyväinen meikkiini! Tumma meikki toi tosi hyvin silmieni muodon esille ja sai ne näyttämään vastoin oletustani suuremmilta. Olin todella, todella tyytyväinen ja aion mennä kyseisen kosmetologin "vastaanotolle" ennen valmistujaisjuhliani. :)


Ihoanalyysini tulokset olivat aikalailla sellaisia kuin oletin, ihoni oli aika kuiva, mutta pahempia ongelmia (mustapäitä, couperosaa) siinä ei ollut. Järkytyksekseni kuulin, että ihossani oli tosi paljon auringon aiheuttamia tuhoja! Olin tosi yllättynyt, sillä en hirveästi ota aurinkoa enkä mä ole palanut kasvoista kuin kerran... Noh, pitääpä koettaa vältellä aurinkoa entisestä enemmän!


Tässä vielä kuva meikistäni, tykkäsin siis aivan tosi kovasti. :) En tajunnut ottaa kuvaa asusta tai koko kokonaisuudesta, mut mulla oli päällä edellisessä postauksessa esittelemäni mekko.

Mutta nyt suuntaan kaverini Marikan luo saunomaan ja aloittelemaan virallisesti vapun viettoa. Eilinen kyllä vähän venähti, eikä olo ole tällä hetkellä mikään virkein. :/ Toivottavasti olo kuitenkin piristyy! Mukavaa vappuaatonaattoa kaikille. :)

Vappushoppailuja

Kävin eilen vähän ostamassa vappurekvisiittaa, jotta pääsisin vähän vappufiilikseen! Päätarkoitus oli löytää jotain haalarin kans sopivia toppeja, mut eipä oikein löytynyt niitäkään. :/ Vaateongelma jatkuu, ja varmaan tänään pakko mennä käymään Ginassa TAAS!


Mutta tässäpä tosiaan vähän vappujuttuja, joita aattelin lähipäivinä päälleni iskeä. Ostin parit korvikset Ginasta, noi sydämenmuotoiset oli alessa ja noita ankkurinmuotoisia olen jo kauan himoinnut... Eivätkö ne olekin ihanat?!


Ostin myös tuollaisen tiaran Anttilan lastenosastolta, tosin en kyllä tiiä laitanko tuota päähäni, kun mulle tulee tuosta mieleen Johanna Tukiainen! Sillähän oli tuommoinen Maria! -ohjelmassa... Tosin toivottavasti kukaan ei sotke mua Tuksuun, jos pistän ton päähäni. Ostin myös kultaista hiushilettä, nuo kuvassa näkyvät siivet ovat fuksivuodeltani peräisin, ja niitä olen käyttänyt joka vappu, niinpä siis nytkin. 



Tämän henkkiksen pitkän topin (4,95) ostin vähän paniikissa just tuota haalariongelmaa ratkaisemaan. Voi kyllä olla, että käyn tänään palauttaan tuon... 



Ostin henkkikseltä myös mekon, joka oli mulla eilen päällä. Aluksi vähän epäröin, että onko tää mun tyyliä, mutta edullinen hinta (9,95, normihinta muuten!) ratkaisi asian ja kotiutin koltun. Päällä se oli yllättävän kiva, katsotaan jos olen tajunnut ottaa eilen kuvia niin ehkä laitan niitä tännekin!

Sellaisia vappuasusteita siis mulla! Oletteko te hankkineet mitään erikoista tai hassua krääsää vapuksi, vai bailaatteko ihan normivetimissä? :)

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Tomaattinen lohipastagratiini

Mitä musta kertoo se, että noin joka toisen kokkaamani ruokalajin nimen edessä on adjektiivi tomaattinen.... Hhhmm! :D Noh, tämä ruoka ei nimestään huolimatta ole niiiiin tomaattinen, mutta sisältää kyllä molempia lemppareitani, sekä kirsikkatomaatteja että aurinkokuivattuja tomaatteja. Tämän ruuan kokkailusta on jo jonkun verran aikaa, enkä tajua, missä huuruissa olen oikein ollut, kun olen moisen herkun jättänyt bloggaamatta! Tosi namia sapuskaa oli, vaikken mikään yletön gratiinien ystävä olekaan. Tässä kuitenkin käytettiin kermaan sijasta vehnäjauho+maito+juusto -comboa, minkä vuoksi ruoka ei ollut yhtään niin raskaan tai tunkkaisen oloinen, kuin gratiinit joskus tuppaavat olemaan. Teen tätä safkaa kyllä pian uudestaan, nyt kun muistin tämän olemassa olonikin! Alkuperäinen resepti on jälleen peräisin Pippurimyllyn blogista.



Tomaattinen lohipastagratiini (5-6 annosta)


n. 300 g farfalle-pastaa  (tai mitä tahansa pastaa)
300 g lohifilesuikaleita
3 punasipulia
250g kirsikkatomaatteja
5-7 aurinkokuivattua tomaattia
75 g margariinia
1 dl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
mustapippuria, suolaa, valkopippuria
2 rkl sitruunamehua
1 nippu tilliä
2 dl juustoraastetta


Keitä pasta kypsäksi ja silppua punasipulit, pilko aurinkokuivatut tomaatit sekä halkaise kirsikkatomaatit. Sulata juustokastiketta varten margariini kattilassa ja sekoita jauhot joukkoon. Lisää puolet maidosta koko ajan sekoittaen, kiehauta ja anna hetki saostua. Lisää loput maidot sekoittaen joukkoon ja keittele muutama minuutti. Mausta suolalla, pippurilla, sitruunamehulla ja silputulla tuoreella tillillä, sekoita joukkoon myös juustoraaste. 



Sekoita pasta, punasipulit ja kahdenlaiset tomaatit keskenään. Voitele uunivuoka ja kaada sen pohjalle puolet seoksesta ja levitä päälle puolet lohisuikaleista ja kastikkeesta. Kaada sitten päälle loput pastaseoksesta, sen päälle loput lohet ja sitten loput juustokastikkeesta. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Viimeinen valitusvirsi

Lupaan teille opiskelujutuistani (tai etenkin kesätyötuskailuistani) ei-niin-kiinnostuneille lukijoilleni, että en vähään aikaan postaile mitään koskien kesätyöpaniikkointiani! Koettakaa kestää tai skippailkaa postaus suosiolla, tämä aihe on vaan nyt mielen päällä, et pitää vähän purkautua. :) Onneksi vappuhulinat starttaavat huomenna, niin ehkä unohdan stressailut hetkeksi ja rentoudun oikein kunnolla! ;)


Tosiaan tämä päivä on mennyt aikalailla kesätoihin valmistautuessa. Jos joku ei tiennyt, mullahan on tosiaan tarkoitus työskennellä kahdella eri erikoisalalla ensi kesänä: kesäkuun olen töissä eräässä psykiatrian yksikössä ja heinä- ja elokuun työskentelen puolestaan eräällä sisätautiosastolla tuossa sairaalalla. Vähän hirvittää, kun pitäisi nyt kertailla kahden eri erikoisalan jutut ja muutenkin, kun tuntuu että kaikki kurssikaverit ovat vaan yhdessä paikassa / yhdellä erikoisalalla töissä. Toisaalta asialla on kyllä hyvätkin puolet, saanpahan sitten kokemusta kahdesta ihan erilaisesta alasta ja vaihtelukin virkistää! Kun noin ajattelee, kahdella eri alalla työskenteleminen tuntuu pelkästään rikkaudelta. :)


Heti aamusta kävin tapaamassa ylilääkäriä tuon kesäkuun työn tiimoilta. Kävimme läpi käytännön työkuvioita ja annoin heille tietoni virkamääräystä ("työsopimus") varten. Annoin varmaan tosi hyvän vaikutelman itsestäni tulemalla kymmenen minuuttia myöhässä, kun jotenkin olin lukihäiriöissäni katsonut osoitteen väärin! Noh onneksi oikea paikka löytyi vartin etsintöjen jälkeen, nimimerkillä ENTINEN kilpasuunnistaja (eikä varmaan enää tarvii miettiä, miksi en menestynyt urallani...). Tapaamisen jälkeen suuntasin koululle, jossa pidimme kaverini Tiinan kanssa opintopiiriä, joka preppas meitä sisätautien kesätyötä varten. Oltiin tosi reippaita ja opiskeltiin mm. sydäninfarktien diagnostiikkaa ja hoitoa ja kertailtiin EKG:n tulkintaa. Ahkeroitiin puoli yhdestätoista melkein kolmeen, vähän olen ylpeä meistä! Mulle ainakin kertailusta oli tosi paljon hyötyä, ja loppuajasta tehtiinkin muutamia nappidiagnooseja EKG:iden perusteella - tietoa oli siis ainaki jonkun verran tarttunut päähän. :)

Kuvailin aamukiireessä päivän asunikin, jossa ei kyllä ollut mitään hirveän erikoista. Lempparitunikani yhdistettynä herrainkenkiin ja ruskeaan laukkuun ja vyöhön oli musta nätti mutta sopivan basic ajatellen aamun työtapaamista. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa tunikan kanssa henkkiksen raitasukkikset, mutta en halunnut palelluttaa itseäni niin kiskoin koipiini paksut leggarit!


- tunika Gina Tricot
- vyö Pieces
- laukku 2nd hand
- leggarit Gina Tricot
- trikoohame H&M
- kengät 2nd hand

Huomenna ois tarkoitus mennä aamupäivällä hankkimaan vähän vappurekvisiittaa ja jotain päällepantavaa haalarin kaveriksi. Mulla on vaan aina sama ongelma, että en yksinkertaisesti omista mitään haalarin kanssa sopivia toppeja! Mulla on vaan jotain bling bling -toppeja vuodelta miekka ja kirves ja sitten kulahtaneita GT:n perustoppeja, joita pidän joka päivä aluspaitoina... Argh! No mutta ehkä huomenna ongelma ratkeaa tai sitten ei, en jaksa stressata vaatetuksesta, pääasia on vappufiilis. :)

Mitenkäs teillä, joko on vapun vietto aloitettu vai juhlitteko vasta aattona? :) Entä vedättekö päällenne haalarit vaiko jotain vähän elegantimpaa? 

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Vappufiiliksiä ja kaukokaipuuta

Vappuviikko pyörähti tänään käyntiin - tai no oikeastaan vappuhulinat täällä Oulussa alkoivat jo eilen -, mutta mä vielä vähän säästelen bilefiiliksiä loppuviikolle, vaikka kieltämättä jo vähän vaputtaisi ja tanssijalka vipattaisi! Mut valitettavasti oon tullu jo niin vanhaksi, etten jaksa kovin montaa päivää putkeen remuta, ja ois kiva jos ois paukkuja jäljellä vielä aatonkin juhlintaan... Tällä hetkellä lukkarini näyttää kumminkin siltä, että ekat vappukemut olisi keskiviikkona! Sää vaan näyttää ainakin ennusteiden perusteella vähintäänki kurjalta, pitää toivoa, et siihen tulee vähän muutosta, nimittäin haluun piknikille!

Lähestyvän vapun lisäksi havahduin tänään myös siihen, että toukokuu ja lopputentit lähestyy, sekä valitettavasti siihen, että mullei ole juurikaan lukuaikaa! Vapunjälkeinen viikko on täynnä kaikenmaailman lääke-esittelyä ja silloin on myös kesälääkäripäivät ja Medixet, ja jossain vaiheessa pitäis opiskella neurologiaa (ja ois myös kiva urheilla, nähdä kavereita, chillailla jne). Pakko varmaan karsia jostain, sillä mä oon jotenkin tosi huono keskittymään kun on monta asiaa tehtävänä... Mua alkaa ahdistaa, jos pitää kauhean moneen eri asiaan keskittyä yhtä aikaa. :/  Kaikista ärsyttävin juttu on se, että tentit on pakko päästä läpi, jos mielii kesällä töihin - uusintoja ei ennen kesäkuuta ole, joten jos tentti pomppaa, viivästyy töiden aloitus. Tämän kanssa ollaan nyt ekstratarkkoja, kiitos valelääkärin!!

Tuntuu kyllä tosi uskomattomalta ajatella, että tää neljäs lukuvuosi on pian pulkassa, oikeastaan juurikin noita tenttejä vaille paketissa! Aika on mennyt ihan sairaan nopeasti, ja pikkasen reilun kuukauden päästä aloitan jo ihka ensimmäisessä lääkärinpestissäni... Hui! Olo on kyllä kaikkea muuta kuin itsevarma, pitää toivoa, että jostain sitä varmuutta tän tulevan kuukauden aikana ammentaisin. Mut täytyy kyllä sanoa, että työkesän jälkeinen vaihtoonlähtö toimii aika tosi kovana motivaattorina. Kun vain tästä kesästä selviän, pääsen elokuussa ihan uusiin ympyröihin. Ootan vaihtoa ihan hulluna, jotenkin välillä (tai okei, aika usein) ahdistaa tää Oulu, pienet piirit ja vuodesta toiseen samoina säilyvät jutut. Totta kai täällä on paljon hyvää ja asioita, joita tulen kaipaamaan, mutta silti tuntuu, että nyt on korkea aika lähteä ja vaihtaa vähän maisemaa.

- neuletakki Bershka
- t-paita 2nd hand
- leohuivi H&M
- trikoohame H&M
- pallosukkikset H&M
- kengät 2nd hand

Menipäs nämä mun pohdinnat filosofisiksi. :D Mutta tuollaisia ajatuksia tämä lähestyvä kesä mussa herättää... Kevyempiin aiheisiin palatakseni, kuvailin tänään mahtavasti peilin kautta päivän asuni, sillä se oli mielestäni niin kiva, että se oli pakko saada kuvatuksi - tai ainakin oikeuslääketieteen lukuihin verrattuna asun ikuistaminen tuntui sata kertaa tärkeämmältä. Myöskin kollaasin väkertely kyseenalaisesti onnistuneista otoksista oli todellakin opiskelua tärkeämpi missio... Hhhmm. Selailin eilen (jälleen opiskelua välttääkseni) blogini kuvaosastoa, ja tulin siihen tulokseen, että siihen on panostettava! Joskus joku lukija laittoi linkkauksen Anssi Kelan blogiin, ja kieltämättä Kelan posetukset muistuttavat hälyyttävästi omiani! :D Kääk!

Jepjep, nyt taitaa olla taas aika mennä nukkumaan! Huomenna puuhaa riittääkin koko päiväksi... Palataan huomenna astialle, hyvää yötä kaikille. :)

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Viikko 15 - treenit

Urheilullisella linjalla jatketaan tämän päivän postauksissa, ja tässäpä tulisi tämän viikon treenisaldoa:

MAANANTAI: kevyt lenkki 60min

TIISTAI: vauhtikestävyyslenkki 75 min (n.20 minuutin alku- ja loppuverskat, 5x5min vedot (syke 170) 3min palautuksilla)

KESKIVIIKKO: juoksua 50min + superbody 50min

TORSTAI: lepo

PERJANTAI: kevyt juoksu 35min, pieniä spurtteja

LAUANTAI: 10,56 km kisa 49,09 (+ verryttelyt n.40 min)

SUNNUNTAI: verryttelyä 60min

YHTEENSÄ: n.8h


Tämän viikon treenejä ohjasi luonnollisesti lauantain juoksukisa, ja tarkoitus olikin pitää vähän keveämpi viikko harjoittelun osalta. Tuo keskiviikon superbody ei ehkä ollut mikään järkevin veto, mutta koska en ole viime aikoina paljon ehtinyt jumppailla, halusin käydä siellä - ei se lauantainen kisa nyt niin vakava juttu ollut, että jumpan oisin väliin jättänyt! Torstai ja perjantai menivätkin sitten tosi kevyesti. Itse kisasta olikin analyysia viime postauksessa, joten siitä en enää sen enempää tarinoi.

Kuten jo sanoinkin, treeni-innostus vain kasvoi kisan ansiosta, ja puhkun intoa päästä taas lenkkipolulle! Saa vaan nähdä, miten ensi viikon treenejen käy, sillä olo on edelleen vähän tukkoinen. Ensi viikolla ois tarkoitus myös juhlistaa vappua, joten varmaan pari treenipäivää täytyy uhrata biletyksen vuoksi... Koetan vielä torstaina käydä lenkillä, mut ainakin perjantai ja lauantai menee bileistä toipuessa! Mut eipä tuo ole niin justiinsa, vaikka levosta tulisi pidempi, toisaalta turhapa noita on edes miettiä, kun ei vielä tiedä mihin tämä flunssa tästä kehittyy. Mutta toivotaan, ettei ainakaan pahene!

Ps. Viime treenipostauksessa mainitsemani rasitusvamma on ahkeran venyttelyn ansiosta nujerrettu, jee!:)

Räntää, hikiä ja kyyneleitä

Vähän viivästyi tämän postauksen kirjoittaminen, kun kotiuduin eilen vasta aika myöhään illalla ja kävin vielä pyörähtämässä keskustassa sen jälkeen. Eilisistä juoksukisoista on kyllä toivuttu, tosin olotila ei ole mikään mahtavin - lihakset ovat aika jumissa ja tuntuu et flunssaa pukkaa! Pitää katsoa, jos sitä pienet verryttelyt kävisi tekemässä ja venyttelisi huolellisesti, mitään sen raskaampaa en taida tänään jaksaa tehdä.

Mutta palataanpa vielä eiliseen eli kisapäivään. Päivä ei valjennut mun osalta mitenkään lupaavasti, sillä aamulla heräsin vähän tukkoisena ja karmeaan migreeniin. Päätin heti herättyäni mennä ottamaan lääkkeen, jotta se ehtii vaikuttaa (ja sivuvaikutukset poistua) ennen kisaa, mutta en löytänyt lääkkeitäni mistään! Mulla on aina mukana, enkä tajua mihin olin kyseiset pillerit oikein piilottanut, sillä nyt en löytänyt niitä mistään. :/ Onneksi sain migreenin talttumaan grammalla tyhjään vatsaan vedetyllä Panadolilla, eikä juoksua tarvinnut päänsäryn vuoksi skippailla.


Kisapaikalle lähdettiin siinä kymmenen aikaan, ja startti oli yhdeltätoista. Tarkoitus oli verrytellä huolellisesti, mutta sää ei juurikaan siihen houkutellut: oli nollakeli, tuuli ja räntää satoi vaakasuoraan! Keli oli siis aika raskas, ja ajattelinkin, että varmaan minuutin pari tulen jäämään tavoitteestani pelkästään senkin vuoksi. Juoksureitti kulki asvalttisella kävelytiellä ja oli reilun puolentoista kilsan mittainen, eli 10,56 kilsan matka sisälsi kuusi kierrosta. Verryteltiin juoksemalla yksi kierros läpi, jonka jälkeen olikin aika asettautua lähtökuoppiin.


Itse juoksu kulki loppujen lopuksi ihan kohtuullisesti, vaikka sää olikin mitä oli. Ensimmäiset kolme kierrosta olivat mulle todella raskaita, koska olin verryttelyt niin huonosti. Kylmä sää otti henkeen ja vastatuuleen juokseminen väsytti ja hidastutti vauhtia, mutta varmaan samoja ongelmia oli muillakin... Mulla meni kierrokset jossain vaiheessa sekaisin, ja jossain vaiheessa luulin et on kolme kiekkaa jäljellä, vaikka niitä olikin vain kaksi! Onneksi iskä korjasi tämän luuloni ja tajusin koventaa vauhtia. Tässä vaiheessa juoksu tuntui ihan ok:lta, ja viimeinen kiekka meni ihan hyvin lukuunottamatta viimeistä puolta kilsaa, jolloin mulla tuli tosi ällö olo ja hidastin vauhtia. Kaikenlisäksi en tajunnut missä maali oikein oli, ja pysähdyin 10 metriä liian aikaisin. :D Maalissa saikin pyyhkiä vettä silmäkulmista, sillä kova tuuli ja räntäsade saivat ainaki mun silmät vuotamaan tosi kovasti!


Loppuaikani oli 49,10 suurinpiirtein, mihin olen olosuhteisiin nähden tyytyväinen. Minuutin pari jäin tavoitteestani, mutta niin varmaan jäivät muutkin, niin en jaksa olla kovin pettynyt. Lisäksi onnistuin parantamaan viimesyksyistä kympin aikaani 45 sekunnilla, mihin olen tyytyväinen tuossa kelissä!

Nyt oonkin sit täynnä treeni-innostusta, ja tekisi mieli alkaa suunnitella kaikenlaisia eri harjoituksia tuleville viikoille. :) Uskomatonta, miten paljon potkua sainkaan tuosta kisasta! Pitää vaan malttaa mieleni, sillä kuten sanoin, olo on vähän tukkoinen tällä hetkellä. Seuraava tavoite onkin 22.5. järjestettävä Tervahölkkä, jossa tarkoitus olisi juosta puolimaraton. Pähkäilenkin tässä, mikä olisi hyvä tavoite puolikkaalle... En varmastikaan jaksa juosta molempia "puolikkaan puolikkaita" tuohon 49 aikaan, mutta 50 minuuttia voisi ehkä olla ihan realistinen, ottaen huomioon olosuhteet, joissa juoksin tuon varttimaratonin. Tunti neljäkymmentä kuulostaa kyllä aika kovalta, hhmm.

Mutta näin tällä kertaa, ihan tyytyväinen fiilis on siis ja kunhan tästä tokenen, aloitan tosi kovan treenauksen puolimaratonia ajatellen!:) 

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Dagens

Viikko on vierähtänyt ihan sairaan nopeaa, tuntuu tosi oudolta et nyt ollaan jo perjantaissa! Käsittämätöntä. Tänään on kyllä ollut aika basic päivä, aamulla pyörähdin koululla luennoilla ja syömässä ja iltapäivällä suoritin perinteisen perjantaisiivouksen, jännittävää. :D Nyt sit tultiin pari tuntia sit Jussin kanssa tänne Kajaaniin meidän porukoille, sillä huomenna ois tarkoitus osallistua erääseen juoksukisaan.


Tosiaan huomenna startataan siinä yhdentoista aikaan neljännesosamaratonille, eli reilu kymppi olisi tarkoitus juosta. Mulla oli muutama viikko sitten vielä kovat tavoitteet kyseiselle matkalle - kymppi reiluun 45 minuuttiin eli varttimaraton sellaiseen 47 minuuttiin -, mutta nyt jotenkin tuntuu, että vähän turhan kovia ovat noi tavoitteet! Kymppi on niin lyhyt matka, että pitää heti alusta alkaen juosta kovaa, ja muutenkin fyysisen kunnon lisäksi henkinen kantti ratkaisee... Ei kuulosta hyvältä mut tuntien! Ei kyllä pitäis manailla tällä tavalla, sillä jos en itse usko itseeni, niin taatusti homma menee pieleen. Juoksuvireys kyllä tuntui tänään ihan hyvältä, ja viikon harjoittelutkin ovat sujuneet mallikkaasti. Tiistaina sain juostua tosi hyvän vk-lenkin ja eilen lepäilin, ainut jonkinlainen vikatikki oli keskiviikkoaamun superbody, mut josko se ei enää vaikuttais.

Mutta joo, se juoksusta! Sain tänään aamulla kamerani taas toimimaan ja asukuvan otto onnistui, mikä oli kyllä tosi kiva juttu, sillä tykkäsin asustani tosi kovasti! Jalkaan pääsivät vastikään esittelemäni farkkushortsit, tosin niiden alle oli pakko laittaa vielä leggarit, sillä mittari näytti aamulla nollaa! Uskomatonta... Samasta syystä vedin jalkaani täysin kulahtaneet ylipolvensaappaani, huoh. Kokeilin kyllä herrainkenkiä, mutta ne näyttivät jotenkin liian siisteiltä rähjäisten shortsien rinnalla. Kaulaan passasi raidallinen circle scarf ja tadaa, kivoin asu (minun mielestäni) vähään aikaan oli valmis!:)



- trikoo Vero Moda
- huivi Gina Tricot
- shortsit itsetehdyt (Benetton)
- leggarit Gina Tricot
- laukku Gina Tricot

Tällaisissa tunnelmissa siis täällä, toivotaan nyt vaan että huominen juoksu menisi putkeen! :) Senpä näkee sit huomenna, raportoin tuloksista kotiuduttua (jos ei kuulu mitään, kisa on mennyt päin peetä :D). Mutta kertokaahan, mitä piditte uusista farkkushorteista tai asusta ylipäätään?:)

torstai 22. huhtikuuta 2010

Ilta päivystyksessä

Tää päivä on mennyt jotenkin ihan hujauksessa ohi, ja tuntuu, etten ole ehtinyt tehdä mitään järkevää! Aamupäivällä koetin lukea tenttiin, mutta siinä oli sit kaikkea muuta, niin se homma jäi aika vähäiseksi. Koululla pyörähdin syömässä ja yhdellä luennolla, ja illaksi (16-21) menin sitten seuraamaan OYS:n neurologian päivystystä. En siis viettänyt iltaani päivytyksessä potilaana, niin kuin tuosta fiksusta otsikoinnistani voisi päätellä. :D 

Meillä melkein kaikkiin kliinisiin kursseihin kuuluu päivystyksen seuraaminen - joillakin kursseilla se on pakollista ja päivystysvuoroja pitää tehdä useita, ja joillakin kursseilla seuraaminen on puolestaan vapaaehtoista. Kolmantena vuotena päivystyspolilla sai notkua yhtenään, sillä kirurgian ja sisätautien kurssit sisälsivät molemmat 2-3 kahdeksan tunnin päivystyskertaa! Se oli kyllä aika rankkaa, sillä kahdeksan tunnin vuorot tuntuivat tosi pitkiltä, ja huonolla tuurilla vuoron lisäksi saattoi olla muutakin opetusta samana päivänä. Neljäntenä vuotena päivystysvuoroja on ollut tosi paljon vähemmän. Syksyn psykiatrian kurssi sisälsi kaksi kolmen tunnin vuoroa (varsin inhimillinen aika!), ja korvakurssilla päivytyksen seuraaminen oli vapaaehtoista. Nyt keväällä päivystyksessä ei tarvii paljoa hengailla, sillä neurologian kurssi sisälsi vain tuon yhden vuoron, ja silmäkurssin päivystys taitaa myös olla vapaaehtoista.



Mitä me kandit sitten saadaan tehdä, kun olemme seuraamassa päivystystä? Aika paljon riippuu omasta aktiivisuudesta, mitä päivystyksessä pääsee tekemään. Toki ystävällinen ja kandimyönteinen päivystäjä ja hoitohenkilökunta vaikuttavat asiaan, mutta jos huokailee nurkassa ja näpyttää kännykkää, hommasta tuskin saa mitään sen kummempaa irti. Pitää olla reipas ja vähän tyrkyttä itseään, jos mielii tekemään vaikkapa pieniä toiminpiteitä tai tutkimaan omia potilaita. Tuurillakin on sormensa pelissä, ja jos päivystyksessä ei yksinkertaisesti ole sopivia potilaita (tai potilaita ei ole ollenkaan), eipä siinä juuri muuta voi kun seurata vierestä. Omalla kohdallani homma on ollut aika pitkälti vierestä seurailua, mutta välillä olen päässyt tekemään joitain pikkujuttuja, kun ottamaan valtimoverinäytettä, laittamaan tippaa jne. Oon myös päässyt näkemään mielenkiintoisia toiminpiteitä ja leikkauksia. Potilaitakin olen saanut tutkia, tosin vasta päivystäjän tutkittua heidät ensin. Esimerkiksi tänään neurologian päivystyksessä naputeltiin refleksit potilailta päivystäjän pohtiessa potilaan jatkohoitoa. Joka tapauksessa, olen kyllä sitä mieltä, että päivystysen seuraaminen on tosi hyödyllistä! Pitääkin koettaa käydä silmäpäivystyksessäkin ennen tenttiä.  


Päivystystä seuratessa tuli väistämättä se mieleen, että itsekin voisin olla ensi kesänä jo siinä päivystäjän paikalla, miettimässä mikä potilaita vaivaa, miten heitä hoidetaan, seurataan jne. Tuli kyllä tosi vahvasti sellainen tunne, että aika suuriin saappaisiin joutuisin astumaan, jos päivystämään joutuisin, ja olen aivan todella huojentunut, ettei mun tarvii ensi kesänä päivystää! Totta kai päivystäminen on taatusti opettavaista ja jostakinhan sekin ura on aloitettava, mut itselläni riittää kyllä stressiä ihan "tavallisesta" päivätyöstäkin. Ehkä vuoden päästä olo on jo varmempi, ja kyllä mä jossain vaiheessa haluan tehdä päivystyksiäkin. Mut tuskin se mun suosikkihommaa tulee koskaan olemaan: mun unentarpeen huomioonottaen jo pelkkä läpi yön valvominen tuottaa tuskaa, puhumattakaan siitä et pitäisi tehdä jotain järkeviä päätöksiä siinä tilassa. :/



Jepjep, tulipas yksityiskohtainen sepustus, mutta kun koulujutuista aina kysellään, niin tässäpä jotain konkreettista esimerkkiä taas tavallisesta koulunkäynnistäni. :) Mulla meni tosiaan sairaalalla jonnekin yhdeksään, ja nyt on niin kuollut olo, että taidan painella samoin tein nukkumaan. Asukuvankin otin, mutta koska olin niin gonahtanut, unohdin kameraan väärät asetukset ja lopputulos oli aivan karmea, joten jääkööt ne kuvat nyt julkaisematta! Palataan huomenna asiaan paremmalla vireydellä. :)

Ps. Alla aikaisemmin tänään julkaisemani postaus!

Ministä maxiin?

Olen aina ollut minimittaisten hameiden ystävä. Johtuuko kyseinen mieltymys sitten kohtuu lyhyestä pituudestani vai siitä, että pitkät hameet tuovat mieleeni hipit ja gootit, en tiedä - joka tapaukessa päälläni ei ole koskaan nähty kovin paljoa polvimittaa pidempää hametta. Tänä keväänä maximittaisia mekkoja on kuitenkin tulvinut joka tuutista, ja vaikka aluksi ajattelin, että sellaista en koskaan tulisi päälleni kiskomaan, mieleni on jotenkin salakavalasti alkanut lämmetä pidemmälle hameenhelmalle! Olisiko siis aika siirtyä ministä maxiin, tai ainakin antaa mahdollisuus nilkkamitalle?

Nyt tässä pähkäilenkin, että miltä tollainen mekko näyttää mun päällä - se on ainakin varmaa, ettei samalta kuin noiden kollaasin Victoria's Secret -mallien päällä, mutta näyttäisinkö edes jokseenkin järkevältä... Pituuttani en enää jaksa pitää kovin suurena esteenä, sillä onhan maximittaa nähty onnistuneesti useiden pikkuruisten julkkisten päällä, suurempi huoleni on sen sijaan huono ryhtini ja/ tai kapeahkot hartiat. Musta tuntuu, et pitkä mekko korostaa jotenkin ryhtiä, ja varsinkin löysähkön yläosan kanssa korostus olisi minun kropalleni todellakin epäimarteleva. Noh, onneksi mekkoja on montaa eri mallia, ehkä löydän omalle kropalle sopivan yksilön! Toinen juttu, mikä vähän jarruttelee mekon hankintaa, on Suomen ilmasto - en muista et viime vuosina olisi kovinkaan montaa kertaa ollut niin lämpimät säät, et olisin pelkässä mekossa tarennut!

Mutta mitäs mieltä te lukijat olette maksimekoista, lämpenettekö vai ette? :) Entä passaako mekko mielestänne lyhyemmälle tytölle, vai onko pituudella (tai kropalla ylipäätään) juurikaan väliä?

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

E.L.F.-tilaus vol.2

Eilen, kun saavuin koulusta kotiin, mua odotti kiva ylläri, sillä reilu viikko sitten tekemäni E.L.F. -tilaus oli saapunut! :) Oon tykännyt tosi paljon niistä mun aikaisemmin tilaamistani meikeistä, ja niinpä päätin tehdä uuden tilauksen. Tällä kertaa päätin täydentää erittäin puutteellista meikkisivellinkokoelmaani, ja tilasin neljä erilaista sutia: koko kasvoille tarkoitetun siveltimen ja kolme erilaista luomivärisivellintä! Vielä kun oppisin käyttämään noita... Käsittääkseni yksi noista on semmoinen suti, jolla voi tehdä smokey eyes -tyylisen meikin, yksi luomivärirajojen "häivyttäjä" ja yksi ihan tavallinen sivellinen - jos joku osaa sanoa tarkemmin, valistakaa mua! :D Pikaisen hypistelyn jälkeen vaikuttivat ihan kelpo tuotteilta, ja hintaahan noilla oli vain 1,50 puntaa!


Tilaukseni sisälsi myös luomivärikvartetin sekä kynsilakan. Mähän tilasin viime kerralla pari tuollaista luomiväripalettia, ja oon kyllä tykännyt niistä ihan älyttömästi: luomiväri pysyy tosi kauan, ei mene luomirakoon tms. ja sävyt passaavat kivasti yhteen! Pienellä siveltimellä luomiväriä on helppo levittää. Paletti on edullinen (1,50 puntaa), tosin aika pieni kooltaan. Kynsilakkaa en ole vielä testannut, mut olin vähän pettynyt sen väriin! Sävy on nimeltään Champagne, ja mun mielestä näytti vähän eri väriseltä nettisivuilla! Noh, ihan kiva toikin sävy on, ja pitää vielä kokeilla, miltä se kynsissä näyttää.





Tässä tosiaan kuvat tuotteista nettisivuilta ja mun ottamina... Kamera toki vääristää sävyjä hieman, mutta eikö olekin kynsilakka livenä paljon tummempi?

Tosi edulliseksi tuli kyllä tämäkin tilaus - neljä sivellintä, luomiväri ja kynsilakka postareineen reilut 14 euroa! En malta odottaa, että pääsen noita testaamaan. :) Pitää vaan jostain perehtyä noiden siveltimien käyttöön! 


Onko teistä kellään kokemuksia E.L.F.:stä, tai osaatteko vinkata mulle jotain must -juttuja, mitä sieltä kannattaa vielä tilata?:)

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kynähamonen

Mun bloggailussa on yksi selkeä ongelma, tai pikemminkin tuo probleema koskee postausten kirjoitteluajankohtaa. Mulla tulee aina päivän aikana mieleen vaikka mitä kivoja juttuja ja usein mietin ihan innoissaan, et "pitää sit muistaa kirjoittaa tästä ja tästä ja tästä", ja sit kun lopulta lösähdän koneen ääreen tuntia ennen nukkumaanmenoa, jolloin aivot on niin tiltissä, etten muista MITÄÄN. Voisin tietenkin postailla aamulla, mut jotenkin tuntuu hölmöltä postailla edellisen päivän kuulumiset vasta silloin. Yksi vaihtoehto ois yksinkertaisesti postailla vaikkapa alkuillasta, mut jotenkin olen silloin niin saamaton... kraah! Enkä kyllä suoraan sanottuna mene vannomaan, et jos postausten kirjoitteluaika olisi toinen, niiden laatu olisi yhtään sen parempaa!:D


Tänään oli poikkeuksellinen aamu moneen viikkoon, sillä heräsin jo 6.55 ja opetuksessa napotin jo 8.15! Iltapäivällä oli vuorossa neurologian viimeinen seminaari, jonka aihe oireesta diagnoosiin vaikutti sen verran hyödylliseltä, että katsoin parhaaksi olla paikalla. Seminaarissa läpikäydyt potilastapaukset olivat kyllä sen verran Dr. House -kamaa, että en tiedä, miten paljon käytännössä hyötyä oli niin huippuharvinaisten tapausten puimisesta. No, eipähän ollut tylsää ja jäi jotain mieleenkin! Lisäksi noiden tapauksien tosielämän diagnostiikassa oli sattunut vaikka mitä hämminkejä, niin ehkä voi koettaa ottaa opiksi muiden tekemistä virheistä.



Päivän asuna mulla toimi tänään taas yksi viime viikkoinen kirppislöytö, musta korkeavyötäröinen kynähame. Hame maksoi muistaakseni kolme euroa, ja on aivan tosi hyvässä kunnossa! Edessä on kaunis napitus, joka korostaa vyötäröä nätisti. Aika napakkahan tuo on, mut tykkään kyllä kovasti!:)



Mulla meinasi olla hameen kanssa vähän yhdistelyongelmia, kun jotenkin toi hame on vähän sellaisen "virallisen" oloinen. Noh, ihan ok:sti onnistui mielestäni tuo kokonaisuus, mutta ensi kerralla ehkä jotain muuta hameen kaveriksi! Kengät etenkin tuottivat ongelmia:  mustat peruskorkkarit olisivat passaneet hameen kanssa vallan mainiosti, mut näillä leveysasteilla on turha haaveilla avokkaiden käytöstä vielä hetkeen... :/ Mitä sinä olisit yhdistänyt mustan kynähameen kanssa?:)


Ps. Alla aiemmin päivällä julkaisemani vastauksia kysymyksiin -postaus! Näkyykö teilläkin noi rivit noin tyhmästi...?

Vastauksia kysymyksiinne osa 2

Tässäpä vastaukset loppuihin kysymyksiin. :) Nämä käsittelevät melkein kaikkea maan ja taivaan väliltä, koulujuttuja lukuunottamatta. 
LEMPIJUTTUJA:









Mitkä on sun lempitv-ohjelmia (jos katot)?: En katso tv:tä oikeastaan ollenkaan tällä 




hetkellä! Tosin silloin joskus kun katson, katson tosi huonoja SUOMALAISIA tositv -sarjoja tyyliin unelmien poikamies. :D Nyt oon kattonut pari jaksoa Huippumalli haussa.




Mitkä ovat sun lempileffoja?: Amelie, Rakkautta vain, Lost in Translation, Forrest Gump, Little Miss Sunshine, 500 Days of Summer... Toissa viikonloppuna katoin Defendorin ja se oli aivan huippu!

Mikä on lempimusiikkiasi?: Nykyisin tulee kuunneltua harmillisen vähän musiikkia (haluaisin Spotifyn!!! Mistä niitä kutsuja oikein saa?). Lempparibändejä/ -artisteja ovat kuitenkin viime vuosina olleet mm. Kings of Leon, Coldplay, Maija Vilkkumaa, Scandinavian Music Group, Keane, Audioslave...




Lempibiisi?: Vaikea sanoa yhtä biisiä? Tällä hetkellä päässä soi jostain syystä Kings of Leonin Sex on Fire.
Mikä on lempivärisi?: Tällä hetkellä varmaan helmenharmaa ja luonnonvalkoinen, aika tylsää. :D Pari vuotta sitten käytin paljon punaista, ja se kyllä iskee vieläkin etenkin juhlavaatteissa. 
Luetko paljon muuta kuin koulukirjoja? Jos, niin lempikirja ja perustelut?: Ennen luin tosi paljon enemmän, nyt vie tosiaan toi tenttikirjallisuus aika paljon lukuintoja.  Pari päivää sitten luin loppuun Laura Honkasalon Sinun lapsesi eivät ole sinun, josta kyllä tykkäsin. Tykkään kyllä muistakin Honkasalon kirjoista, samoin Anna-Leena Härkösen tuotannosta tykkään. Mut paras lukemani kirja kautta aikojen on ehdottomasti kyllä Tuntematon sotilas. :D Se on karun realistinen ja sotaa ihailematon teos sekä koskettava.

URHEILU/RUOKA:

Mikä on sun lempiryhmäliikuntatunti?: Hhhmm, varmaan pumppi, siellä tulee käytyä eniten. Tänä vuonna olen löytänyt myös step -tunnin ilot, ja zumba tietenkin on myös huippua!




Miten jaksat urheilla niin paljon? :D: Ei ole muutakaan tekemistä. :D No ei, oon urheillut aina niin en oikein osaa olla tekemättä mitään, tai siis jotenkin aina löytyy se lenkinmentävä kolo aikataulusta. Toki joskus on kiireisempää, enkä taatusti ehdi kesällä urheilla niin paljoa kuin esimerkiksi nyt keväällä.




Kumpi on sulle tärkeämpi laji, juoksu vai hiihto?:  Molemmat on kivoja, tosin varmaan se "päälaji" on kumminki juoksu. Mut hiihto on kyllä aivan mahtavaa ja paljon monipuolisempaa. Kahden tunnin hiihtolenkki menee hujauksessa, kun taas samanmittainen juoksulenkki voi alkaa jopa tylsistyttään.




Miten paljon urheilet ja miten syöt? : Urheilen keskimäärin 7-12 tuntia viikossa, joskus 

tietty tosi paljon vähemmän / en ollenkaan. Syön 5(-6) ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan koulussa, välipalan, lämpimän päivällisen ja iltapalan. Joskus saatan vielä syödä toisenki välipalan, ruokailujen rytmitys riippuu treenailuista. Herkkuja syön silloin tällöin, ehkä pari kertaa viikossa, en kuitenkaan mitenkään hirveästi. En ole mikään yletön makean ystävä!




Paras ruokaresepti?: Iik, niitä on niin monia! Vaikea valita parasta... Ehkä burritot tai lohipasta.




Miten/mistä poimit ideat tekemiisi ruokiin?: Luen tosi paljon eri ruokablogeja, niistä pääosin. Sit luen kaikista mahdollisista lehdistä aina ruokaohjeet ja kerään niitä Pirkan, S-ryhmän jne. ilmaisia pieniä reseptivihkoja - ne on tosi hyviä ja niissä on edullisia, yksinkertaisia mutta vähän erilaisempia reseptejä!


VAPAA-AIKA/ KAVERIT:





Mitä kaikkea oot harrastanut elämäs aikana?: Suunnistusta, juoksua, hiihtoa, aerobiciä eri muodoissaan, balettia/ tanssia, naisvoimistelua, telinevoimistelua, kirjoittamista... Sit kävin jossain vaiheessa kuvataidekoulua.

Onko sulla paljon kavereita?: Sopivasti. :)

Ootteko suurimman osan kanssa tunteneet jo kauan? : No oikeastaan mulla on "vain" pari kaveria yläasteajoilta, sit lukiosta on pari ja loput onkin yliopistoajoilta. Niin ja 



tietty Saara on ollut pian 22 vuotta ;)
Mitä teet mieluiten vapaa-ajallasi (jos urheilua ei lasketa)?: Hhhmm, no aika paljon aikaa menee bloggailuun ja muiden blogejen lukemiseen. Tykkään myös laittaa ruokaa, katsella leffoja, käydä kavereiden tai Jussin kans kahvilla tai leffassa tai yleensäkin touhuilla kaikenlaista. Jonkun verran luen myös kaunokirjallisuutta. 
Käytkö töissä vai kattaako tuet sun menot?: Oon ollut töissä suunnilleen kaikki kesä- ja joululomat lähes kokonaan, sitten oon jonkun verran yksittäisiä työkeikkoja ym. tehnyt opintojen ohella. Opintolainaa oon myös ottanut, aika monta tonnia tuota velkaa on nyt jo niskassa, mut onpa niitä aikaa sit maksella. Jollakin on täytynyt rahoittaa ulkomaanmatkat. ;)

Jos käyt töissä opintojen ohella niin onko se ollut rankkaa vai mukavaa vaihtelua?: No raha on kyllä ollut suurin motiivi mun työnteossa opintojen ohella. Tosin oon mä kyllä tykännyt kaikista kesätyöpaikoistani niin hoitoapulaisena kuin amanuenssinakin. Eli tavallaan mukavaa vaihtelua, mutta välillä on ollu aika rankkaakin.

TYYLI/ ULKONÄKÖ:


Ketkä ovat tyyli"idoleitasi" tai mistä saat inspiraatioita pukeutumiseesi?: Seuraan tosi monia muotiblogeja sekä katumuotisivustoja, ja niistä inspikset pääosin syntyvät. Eniten inspistä saan samantyylisistä ihmisistä, mut eniten ihailen rohkeita ja persoonallisia pukeutujia, jotka uskaltavat kokeilla rajujakin juttuja.

Millaisia tyylejä (pukeutuminen, meikki, hiukset) sulla on ollut aiemmin nuoruudessa ennen blogin aloittamista?: Hahah, en tiedä onko mun nuoruusvuosien pukeutuminen kovinkaan esittelykelpoista. :D Yläasteella olin sellainen perus teini, skeittikengät ja bootcutit -yhdistelmä oli kovassa käytössä ja meikkiä "hieman" liikaa. Lukiossa sit pukeuduin jo vähän paremmin ja panostin vaatteiden laatuun, suosin aika paljon Benettonia ja Dieseliä. Nykyinen vaatetyyli on muokkaantunut parin viime vuoden aikana, ja tämä blogin pitäminen on aika paljon vaikuttanut tyyliini. Hiukset mulla on aina olleet tämän väriset ja vähintään puolipitkät, nykyisin hiukseni ovat pisimmillään.

Kuinka kauan aamuisin kulutat aikaa laittautumiseen?: Meikkaukseen ja hiustenlaittoon yhteensä varmaan 20-25 minuuttia tavallisena aamuna.
Minkä pituinen oot?: n.163 cm

BLOGGAUS:


Mistä sait idean blogin aloittamiseen?: Aloin pyöritellä ajatusta omasta blogista jo joskus viime keväänä, mut en mitenkään meinannut uskaltaa perustaa blogia. Eniten mua häiritsi se, kun en oikein tiennyt, "millaisen" blogin haluaisin perustaa tai mitä aiheita haluaisin käsitellä. En halunnut kirjoittaa pelkästään muodista/ tyyleistä, mut toisaalta en halunnut tehdä mitään opiskelukeskeistä blogiakaan. Sit lopulta rohkaistuin syksyllä ja sain blogin pystyyn, aika pitkälti Jussin rohkaisemana.
Ärsyttääkö bloggaaminen ikinä vai onko tämä säilynyt mukavana harrastuksena?: Ei mua oo kyllä ärsyttänyt, mulla on niin huippuja lukijoitakin, ettei ole tullut pahemmin ilkeitä kommentteja! <3 Joskus ärsyttää, kun ei ole tarpeeksi aikaa toteuttaa juttuideoita.


SEURUSTELU:





Seurusteletko? : Jep.

Minkä ikäisenä sait ekan poikaystävän?: Seiskaluokalla taisin seukkailla ekan kerran, eli 13-vuotiaana.

Miesihanteesi?: Urheilullinen, sosiaalinen, asioista innostuva mutta silti jalat maassa oleva, idealistinen,  rauhallinen (ja rauhoittava :D), komea... Toi Jussi on kyllä erittäin hyvä ellei täydellinen;)




Missä tutustuitte sun miehes kanssa?: Oltiin jouluna 2007 postilla jouluapulaisina lajittelemassa joulukortteja, siellä tutustuttiin. :)






MATKUSTELU/ TULEVAISUUS:


Missä maailman maissa olet käynyt?: Ruotsissa, Venäjällä, Virossa, Ranskassa, Saksassa, Espanjassa kolme kertaa, Italiassa pari kertaa, Kreikassa pari kertaa (Kosilla ja Kreetalla), Kyproksella, Sloveniassa , Tsekeissä, Itävallassa, Unkarissa, Kroatiassa... Unohtuikohan tästä nyt joku maa, hhmm.
Miten uskallat lähteä vaihtoon?: Pakko uskaltaa, kun haluttaa nähdä maailmaa ja saada jotain vaihtelua elämään. :D Jussi lähtee kyl mukaan, mikä helpottaa aika paljon.

Missä Suomen kaupungissa haluaisit mieluiten asua?:  Helsingissä varmaan tällä hetkellä mieluiten, siellä on kauniimpaa, enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja ja lämpimämpää kuin Oulussa.  Turku on kans nätti kaupunki! 

Mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmasi?: Seuraavan viiden vuoden aikana haluaisin asua ulkomailla ja tehdä töitä jossain kehitysmaassa/ muuten apua tarvitsevassa maassa, matkustella muutenkin ja nähdä maailmaa. Haluaisin löytää sellaisen "oman polun" ja oman tyylin tehdä asioita ja elää eläämääni.

RANDOM:


Pahin tapaturma, joka sinulle on sattunut? : Mulle ei onneksi ole sattunut mitään kamalia tapaturmia. Nilkan nyrjäytin 16-vuotiaana Pipe Festeillä, mut mitään sen kamalampaa ei ole tainnut sattua. Migreenikohtauksen ja pyörtymisen takia jouduin kerran sairaalaan.




Minkä ikäisenä muutit pois kotoa?: 19-vuotiaana, silloin yo-kirjoitusten jälkeisenä syksynä.

Itketkö usein?:  Hhhmm, ehkä pari kertaa kuussa? En mielettömän usein, mut oudoista syistä kylläkin!

Oletko ollut leikkauksessa?: Luojan kiitos en!!

Millainen on suhde perheeseesi?: Ihan hyvä, Saaran (pikkusisko) kanssa ollaan tosi läheisiä ja soitellaan päivittäin, samoin äitin kans tulee soiteltua. Iskän kans sit vähän harvemmin. Kotona käyn vähän turhan harvoin, kerran parissa kuukaudessa keskimäärin.

Mitä pelkäät? : Vaikka mitä. :D Hämähäkkejä ja kaikenmaailman ötököitä, lintuja (erityisesti puluja ja variksia), kaloja, lumiauroja, pimeää, metsän eläimiä...

3 oudointa tapaasi?: Nukun aina korvatulpat korvissa ja silmälaput silmillä, kun innostun

alan hypähdellä ja taputtaa käsiäni yhteen ja joskus nukun kaulaliina kaulassa (kun palelee!) :D

Millaisia piirteitä muissa ihmisissä et voi sietää?: Mun mielestä kaikista iljettävin piirre ihmisessä on kateus ja sellainen ajattelutapa, että se mitä muut saavat, on itseltä pois. Itsekeskeisyys on aika ällöttävää kans, kun ei osata ollenkaan asettua toisen ihmisen asemaan ja ajatellaan vain omaa parasta. Teennäisyys ja epäaitous myös ärsyttävät.

Millainen olit yläasteikäisenä?: Karsea teini. :D Varsinkin seiska- ja kasiluokilla olin varsinainen angstailija ja tein kaikkea typerää? Onneksi vähitellen sit viisastuin...

Kuvaile huumorintajuasi?: Vähän blondimainen, mä en oikein aina tajua kaikkea ja jutut voi mennä vähän ohi. :D Tilannekomiikka ja näppärä verbaliikka puree!

Jos saisit muuttaa itsessäsi ihan mitä vain, mitä se olisi?: En murehtisi niin paljon kaikkea turhaa ja jäisi miettimään asioita jälkeenpäin. En lähtisi mukaan mihinkään turhaan suorittamiseen ja osaisin ottaa välillä rennommmin, tosin onneksi tuossa oon viime aikoina petrannut.

Mikä on paras muisto/tapahtuma elämässäsi?: Vaikea kyllä tähänkin vastata! Ehkä yksi parhaimmista hetkistä oli se, kun sain kuulla et olin päässyt lääkikseen.
Oletko ollut aiemmin koulussa hyvä äidinkielessä tai tykännyt kyseisestä aineesta kun kerroit aiemmin että sun haaveammatti on ollut kirjailija?:  Oon mä kyllä aina tykännyt tosi paljon äidinkielestä ja erityisesti ainekirjoituksesta, ja ihan hyvä siinä olen ollutkin niin ala- ja yläasteella kuin lukiossakin. Oishan se kiva, jos kirjoituspuoltakin vois jotenkin yhdistää tulevaan työhön, mut taitaa se aika hankalaa olla. :D