Hearts&Minds

Material Girl

2012-01-27T22:28:00.001+02:00

”Kerro (ilman materiasyyllisyyttä), mitkä viisi tavaraa ostaisit, jos sinulla olisi kaikki maailman rahat. Tämän jälkeen haasta viisi muuta bloggaajaa."

1. Varmastikin ihan ensimmäiseksi hankkisin uuden ja ennen kaikkea oman asunnon.

2. Oversize Alexa on ollut haaveideni ostoslistalla jo pitkään, joten kämpänoston jälkeen nappaisen kyseisen laukun kainalooni!

3. Cyclo-cross -pyörä on tarkoitus hankkia ekoilla kesätyörahoilla, mutta jos saisin kaikki maailman rahat käyttööni, niin pyörän poimisin itselleni jo aikaisemmin. ;)

4. Ihanan Louboutinin klasikko-korkkarit halajaisin myös. :)

5. Michael Korsin kelloa olen kuolannut myöskin pitkään, joten tässä hypoteettisessa tilanteessa kotiuttaisin sellaisenkin - kera muutaman timantin, kiitos. ;)

Kiitokset Moiety Diariesin tytöille haasteesta! :) Yllättävän hankala oli keksiä mitään sen erikoisempaa, mitään superkallistahan - asuntoa lukuunottamatta - listani ei sisällä. Tällä kertaa en taida haastaa ketään, vaan tämän saa napata kuka haluaa.

Kylmyyttä vastaan

2012-01-26T21:59:00.000+02:00

Teillä menee varmaan kohta hermot näihin mun esittely-postauksiin, mutta josko tämä olisi viimeinen vähään aikaan! Nimittäin en voinut mitenkään vastustaa kiusausta sijoittaa kahtakymmentä viittä euroa näihin ihanan lämpöisiin poposiin, kun ne Kenkämeklarin ikkunasta bongasin kävellessäni hyytyvän kylmässä keskustassa palelevin varpain...

Joku saattaakin muistaa, että joskus viime vuonna hetkellisesti pohdiskelin UGGejen ostoa. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, kun tulin siihen tulokseen, ettei UGGit ole oikein mun tyyliset - mun mielestä kenkien pitää olla sirot - ja muutenkin varsin karmivan hintaiset. Ehkä silmäni on jotenkin tottunut katukuvassa tämän talven vilistäneisiin töppösiin, kun ne ovat pikku hiljaa alkaneet himottaa. Erityisesti matalavartinen ja napillinen malli on oikeastaan alkanut näyttää söpöltä!

Noh, ruskeat matalavartiset ja napilliset töppöset ostoskassiini kääriytyivät varsin huokeaan hintaan. UGGithan nämä eivät ole, mutta se ei minua haittaa - kengät ovat päältä mokkanahkaa ja sisältä lampaanvillaa. Pohja on kuminen, ja ainakin ensitepastelulla vaikuttivat pitäviltä. Mitkään kaikista salonkikelpoisimmat kengät nämä eivät ole, mutta eiköhän näillä paukkupakkasilla voi vaikka kouluun mennä!

Mitäs te tykkäätte kengistäni? :) Nyt vaan keksimään kivoja asuja, jotka sopivat näiden kenkästen tyyliin!

Tentti, mikä ihana tekosyy...

2012-01-25T22:00:00.000+02:00

...kaikelle kivalle oheistekemiselle kuten siivoukselle, tiskaukselle, kampausten tekemiselle, itsensä kuvaamiselle peilin kautta, bloggailulle., kokkailulle... Tehokas lukupäivä takana siis! No ei, jotain olen onneksi saanut aikaakin runsaasta puuhailusta huolimatta. Meillä on perjantaina genetiikan tentti, ja aloitin kunnolla lukemaan vasta tänä aamuna. Onneksi alue on aika suppea, joten ehtinen kahlata alueen läpi hyvin ennen h-hetkeä.

Täällä Oulussa on tänään ollut superkylmä, lähemmäs parikymmentä astetta pakkasta! Vähän ärsyttää, kun ei pääse hiihtämään (luistelusuksi ei luista), enkä astman takia viitsi ainakaan vauhdikkaita lenkkejä pihalla tehdä. Eilen kävin juoksemassa ja reiteni jäätyivät niin pahanpäiväisesti, että kesti tunti tolkulla tokentua siitä syväjäätymisestä! Onneksi on SATS, siellä varmaan tulee loppuviikon käytyä ahkeraan.

Pakkaspäivän asuna toimi karvahuppuneule, joka on kyllä ihan todella lämmin eli oikein passeli näille keleille. Tykkään tuosta paidasta tosi paljon myös kotikäytössä sen lämpöisyyden vuoksi. Sori oikeasti nämä kuvat, oli pakko hyödyntää päivänvalo enkä osannut laittaa tuohon itselaukaisua!

Pitkästä aikaa ajattelin myös julkistaa ruokapäiväkirjan, niitä kun pyydetään tasaiseen tahtiin:

Aamupala klo 7.30:

-2dl kaurahiutaleita puoliksi veteen ja puoliksi maitoon keitettynä

- puolitoista motillista kahvia rasvattomalla maidolla

- puoli litraa vettä

Lounas klo 12.00:

- puoli lautasellista salaattia kastikkeella

- puoli lautasellista kookosriisiä ja kanakormaa

- pala leipää levitteellä

- pari lasillista vettä ja kaksi kuppia kahvia rasvattomalla maidolla

Välipala klo 15.30:

- yksi iso omena

- pari kirsikkatomaattia

- muutama lusikallinen raejuustoa

Klo 16-18 treeni: 35min juoksua ja 55min piloxing

Päivällinen klo 18.00:

- iiiso lautasellinen lohi-fetasalaattia (kurkku, tomaatti, salaatti, feta, oliiviöljy, lohi)

- motillinen kahvia rasvattomalla maidolla

Iltapala klo 22.00:

- n.125g rasvatonta rahkaa

- n.125g turkkilaista jugurttia

- yksi iso banaani

Aika perus päivä syömisten ja liikkumisten suhteen. :) Tosin koulussa oli ihan supernamia ruokaa kiitos Intia -viikon, ja kotonakin väsäsin herkullista lohisalaattia. Mikähän siinä on, että aina kun teen salaattia, vedän sitä ihan hirveät määrät... Ehkä se on vaan niin hyvää!

Mukavaa keskiviikko-iltaa kaikille! :)

Ihonhoitoinspiraatio

2012-01-24T22:01:00.000+02:00

Ihotautien kurssin myötävaikutuksesta havahduin siihen faktaan, että jostain syystä en ole panostanut kauheasti ihoni hoitoon. Tämä on vähän outoa, sillä esimerkiksi hiustenhoitotuotteisiin olen upottanut pienen omaisuuden ja muutenkin vaalin kutrejani lähes fanaattisesti! Ihoni on periaatteessa ihan hyvä, mutta siellä täällä on epäpuhtauksia, iho kuivuu helposti ja poskissa on alkavaa couperosaa. Ja aivan kuin olisin nähnyt pieniä alkavia ryppyjä... Niinpä ihonhoitoon olisi aihetta hieman perehtyä, ja tänään päätinkin, että asiaan on tultava muutos ja marssin Stockan kosmetiikkaosastolle!

Toki mun ihonhoidon peruspilarit ovat kunnossa: puhdistan ihoni huolellisesti aamuin illoin, käytän kasvovettä ja rasvailen pärstävärkkiäni säännöllisesti. En mene meikit naamassa nukkumaan, ja silloin tällöin muistan jopa kuoriakin ihoni. Puutteita kuitekin löytyy: en ole kovin tarkkaan paneutunut siihen, millaisia rasvoja käytän, vaan käytän milloin mitäkin. Välillä tuntuu, että iho kiristelee kuivuuttaan, kun olen käyttänyt liian kevyitä tuotteita! Naamioita en ole tehnyt koskaan, enkä silmänympärysvoidettakaan ole saanut käytetyksi, vaikka olen "jo" 25-vuotias.

No, nyt sitten kaapistani löytyy läjä Lumenen tuotteita! Mietin pitkään, että olisiko pitänyt kokeilla jotain apteekkisarjaa, mutta päädyin sitten tuttuun ja turvalliseen Lumeneen. Lumenella on hyvä hinta-laatu -suhde, enkä viitsinyt upottaa rasvoihin kaikkia rahojani, ostettavaa kun löytyi! Aloitan nyt näillä, ja sitten tarvittaessa vaihdan parempaan, jos siltä tuntuu. :) Ostoskoriini päätyivät rauhoittava yövoide ja 24h syväkosteuttava kasvovoide, joista ensiksimainittua sivelen hipiälleni yöksi ja jälkimmäistä laitan aamulla meikin alle. Lisäksi ostin rauhoittavan kasvonaamion (tarkoitettu erityisesti couperosa -iholle), jota aion käyttää ainakin kerran viikkossa. Rauhoittavaa silmänympärysvoidetta laitan aamuisin ja iltaisin, ja pehmentävällä vartalovoilla rasvailen koko kropan suihkun jälkeen. Aikaisemmat ihonhoitotoiminpiteet/ -tuotteet kuorinnoista naamanpesuihin pidän luonnollisesti mukana kuvioissa.

Heh, olipas paljon rauhoittavia tuotteita, ehkä ne rauhoittaa myös mun ihonhoidosta huolestunutta psyykettä. ;) Mutta nämä tuotteet aion nyt ottaa käyttöön, toivottavasti ihoni alkaa voida hieman paremmin uusien ihonhoitotuulien myötä! Laittakaahan tekin parhaat ihonhoitovinkkinne ja -tuotteenne jakoon! :)

Urheilupäiväkirja viikolta 3

2012-01-24T12:01:00.001+02:00

MAANANTAI: juoksu 15min + spinning 75min + juoksu 15min

TIISTAI: kevyt juoksu 60min

KESKIVIIKKO: vauhtikestävyysharjoitus 75min: 20min verryttely + 7min vk-vedot 180 sykkeellä, 3min palautukset + 15min loppuverryttelyt

TORSTAI: lepo

PERJANTAI: peruskuntolenkki 60min

LAUANTAI: pitkä hiihto 36km 3h15min (keskisyke 140, maksimi 165)

SUNNUNTAI: hiihto 21km 2h (keskisyke 142, maksimi 169)

YHTEENSÄ: 10h 15min

Viime viikko oli teemaltansa "normaali" harjoitteluviikko. Ihan mukavasti viikko sujuikin, alkuviikko oli kiireiden vuoksi aika kevyt, mutta loppuviikosta tunteja kertyi enemmän. Vauhtikestävyysharjoituksen sain kuin sainkin tehtyä, ja oonpa kyllä supertyytyväinen siihen! Pahalta tuntui, mutta en luovuttanut ja sain treenin vedettyä kunnialla. Jospa tästä nyt alkaisi kunnollinen vauhtikestävyysharjoittelu! :)

Ps. Sykemittari tilttasi, joten siksi syketiedot uupuvat!

Kesä ja työt

2012-01-23T22:01:00.000+02:00

Heti joulukuun vaihduttua tammikuuksi se alkaa, nimittäin kesätöiden metsästys. Joulun leppoisien pyhien jälkeen sitä saa suorastaan kylmää vettä niskaan, kun hoksaa olevansa vailla kesätöitä ja nyt on sentään jo tammikuu! Itsellänikin kesätyömietteet pörräävät paraikaa kuumeisina päässä, tosin ongelmana onneksi tällä kertaa on valinnan vaikeus. Aina ei ole nimittäin ollut näin onnekas tilanne!

Moni elää siinä uskossa, että lääkisopiskelijoiden on tosi helppoa saada kesätöitä heti opintojen alusta saakka. Näin ei kuitenkaan ole, ja ainakin itse jouduin parina ekana vuotena olemaan kärppänä kesätyömarkkinoilla heti tammikuun alusta asti ja lähettelemään hakemuksia. Sen verran lääkisopiskeluista voi kuitenkin olla hyötyä, että jotkut sairaalat ottavat preklinikan opiskelijoita tekemään esimerkiksi auttamaan lääkintävahtimestarin, perushoitajan tai labrahoitajan hommissa, ja olenpa kuullut joidenkin työllistyneen sairaaloiden arkistoihinkin. Itse työskentelin kaksi ekaa vuotta hoitoapulaisena vuodeosastolla ja päivystyksessä, ja työtehtäviini kuului perushoitajan tehtäviä (potilaiden aamupesut, ruuanjako jne) ja lääkintävaksin hommia (potilaiden kuljettaminen). Kolmantena vuotena lääkisopiskelijat voivat tehdä amanuenssuureja eli eräänlaisia (palkallisia) harjoitteluja, ja monet suorittavat näitä juuri kesäaikaan, jolloin varsinaisia kesätöitä ei tarvitse hakea.

Lääketieteen opiskelija saa työskennellä ensimmäistä kertaa lääkärin sijaisena neljännen vuosikurssin opinnot suoritettuaan. Työskentely kuitenkin rajoittuu erikoissairaanhoitoon ja terveyskeskusten vuodeosastoille, ja samassa rakennuksessa kandidaatin kanssa täytyy olla laillistettu lääkäri. Terveyskeskukseen opiskelija pääsee sijaistamaan vasta viidennen vuoden opinnot suoritettuaan, joskin tuolloinkin vaaditaan laillistettu lääkäri "valvomaan" kandin hommia. Kun oikeudet lääkärintöihin on saatu, kesätyöprosessi helppottuu aika oleellisesti, lääkäreistä kun tällä hetkellä on varsin suuri pula etenkin pikkupaikkakunnilla.

Itse olen ehtinyt työskentelemään suhteellisen paljon erikoissairaanhoidossa ja eri erikoisaloilla, joten tulevana kesänä tähtäimeni on terveyskeskusuran aloittamisessa - mikäli vaan saan kaikki tentit läpi ja viidennen vuoden opinnot pakettiin. No, varmastitkin saan, mutta tuosta asiasta ollaan nykyisin tosi tarkkoina! Terveyskeskustyöltä odotan ennen kaikkea monipuolisuutta, mutta toisaalta ihan eri tavalla itsenäinen työskentely jännittää, joskin ei mitenkään kamalasti, sillä vastaanottotyötä olen tehnyt jo jonkun verran tähän mennessä. Myös päivystämisurani haluaisin ensi kesänä aloittaa, mutta ehdottomasti sellaisessa paikassa, jossa saan riittävän tuen ja avun, eikä minun tarvitse tuntea olevani yksin!

Tulevalta kesätyöpaikaltani toivonkin erityisesti riittävää senioritukea ja hyviä konsultaatiomahdollisuuksia. Haluaisin, että minulla on mahdollisuus kysyä, jos olen yhtään epävarma, ja tarvittaessa saisin jonkun kädestä pitäen neuvomaan. Toivoisin myös, että ainakin aluksi saisin riittävän pitkät vastaanottoajat, enkä heti tulisi hukutetuksi työmäärään. Ekana työkesänä haluaisin myös oppia mahdollisimman paljon, joten olisi mukavaa, että potilaista saisi joitain tutkimuksia eikä kaikkia tarvitsisi lähettää eteenpäin. Tuohon kun vielä saisi hyvin säädeltävän mahdollisuuden tehdä päivystystä ja kilpailukykyisen palkkauksen, niin olisin kyllä aika onnellinen tuleva kesätyöntekijä. :) Pelkän palkan perässä en kuitenkaan ole, vaan tärkeimpiä on juurikin nuo edellä mainitut asiat ja se, että itsellä on hyvä ja turvallinen fiilis aloittaa työt uudessa työpaikassa.

Vielä oon vähän kahden vaiheilla, jäisinkö tänne Oulun seuduille vaiko lähtisinkö töiden perässä kauemmas - molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Päätöksiä pitää alkaa kuitenkin pikkuhiljaa tekemään, ja saa nähdä, kuinka käy. Mutta mitenkäs teillä on asian laita - joko on kesätyösopimukset tehty? Vai vieläkö työnhaku jatkuu kuumeisena? :)

(kuvat Googlen kuvahausta)

Ukkohallassa

2012-01-22T20:58:00.000+02:00

Ahhahah, olipas ihana viikonloppu! Taidan olla aika yksinkertainen tyyppi, mutta mulle parhainta rentoutusta on viikonloppu, joka sisältää paljon sporttailua, hyvää ruokaa ja seuraa ja makoisat yöunet. Juurikin tällainen viikonloppu vietettiin Ukkohallassa, ja nyt olo on ihanan raukea ja levännyt, joskin lihaksia kolottelee aika mukavasti.

Ajeltiin perjantai-illaksi Hyrynsalmelle, ja perillä oltiin joskus seiskan aikaan. Perjantaina ei pahemmin muuta ehditty kuin heittää pikku lenkki, syödä ja saunoa. Lauantaina sen sijaan lähdettiin heti aamupäivällä vetämään kunnon hiihtolenkki: hiihdeltiin Ukkohallasta Hyrynsalmelle ja takaisin, eli noin 36 kilometriä kertyi mittariin. Hiihdeltiin leppoisaa tahtia ja välillä pysähdyttiin ottamaan kuvia ja juomaan mehua ja syömään suklaata. Reilun kolmen tunnin hiihtelyn jälkeen saavuttiin takaisin hotellille.

Lauantaina tein jotain hurjaa ja astuin aimo harppauksen ulos mukavuusalueeltani. Kävin nimittäin avannossa, uskokaa tai älkää! Itse asiassa kävin avannossa kahdesti, vähän olen ylpeä itsestäni! :D Täytyy sanoa, että muutaman kirosanan taisin päästää ennen pulahdustani, sillä sen verran kylmää vesi oli. Mutta olenpahan tehnyt nyt jotain uuden vuoden tavoitteideni täyttämiseksi... Kuvamateriaali reissultani oli aika karua, joten pakko julkaista todistusaineistosta vähiten epäedustava kuva. Ilmeeni on kirjaimellisesti aika jäätävä! :D

Lauantai-iltana kokkailtiin pitsaa ja katseltiin Putousta. Mulla oli pohjaton nälkä koko lauantai-illan!

Sunnuntaina heräiltiin vähän aikaisemmin, ja käytiin heittämässä reilun parinkympin lenkki. Keli oli tosi nihkeä, ja muutenkin kropassa tuntui lauantain pitkä hiihto. Käytiin vielä ennen lähtöä syömässä ravintolassa ennen kuin suunnattiin auton nokka kohti Oulua. Äänestämään ei ollut kiire, sillä käytiin äänestämässä jo maanantaina ennakkoon.

Loppuilta meneekin vaalivalvojaisissa, kylläpäs jänskättää, että kuka pääsee toiselle kierrokselle Salen kanssa! Lokoisaa sunnuntai-illan jatkoa teillekin. :)

Kevättä rinnassa

2012-01-21T21:42:00.004+02:00

Hih, kokeilin ekaa kertaa usean bloggaajan suosimaa Polyvorea, jolla kollaaseja on todella helppo tehdä. Vaikka ainakin Oulun korkeuksilla elellään varsin tanakkaa talvea, mun mietteet on jo keväässä. Talven aleshoppailujen sijaan aion säästää rahani uusiin kevätvaatteisiin, joista tässä kollaasissa on hieman esimakua! Ylävasemman ruskea laukku on ihana, ja nuo alakulman farkut täytyy saada. Aurinkolasit ja söpöt ballerinatkin mahtuisivat kaappiini. :) Kunpa kevät tulisi jo pian!

Kynitty

2012-01-20T21:46:00.000+02:00

Yhyy, kävin tänään kampaajalla siistimässä tukkaani, ja nyt on olo kuin kynityllä! ;( Tukasta lähti varmaan vain reilu pari senttiä, mutta kylläpä silti tuntuu lyhyeltä. Mutta pakko oli leikata, kun latva oli kuin purkkaa...

Tuntuu kyllä ihan hurjan lyhyeltä tää tukka, mutta eiköhän kasva pian takaisin mittaansa - ja toivottavasti vielä pidemmäksi!

Mukavaa viikonloppua kaikille! Me vietetään tosiaan tämä viikonloppu Ukkohallassa hiihdellen ja rentoutuen. :)

Sushitorstai

2012-01-19T22:01:00.000+02:00

Olen varmaan yksi maailman kaikkeuden kaavoihin kangistuneista ihmisistä, joten minulle oli suunnatonta vaihtelua, kun päätettiin ex tempore tänään töiden jälkeen mennä sushille (no joo, ehkä vähän liioittelin). Jussi haki mut töistä, jonka jälkeen mentiin hieman urheiluvälineshoppailemaan (siitä lisää myöhemmin), ja shoppailujen jälkeen olimme jo huristamassa tuttuun tapaan kohti kotia ja kokkailuja, kunnes sitten päätimmekin kurvata keskustan kautta. Ja voi, onneksi kurvattiin, sushi kun pelastaa vähän ryytyneemmänkin päivän!

Sushi oli tosi makoisaa ja hienosti esillä. Olin ihan supernälkäinen, kun töissä olin syönyt vain pikku lohisalaatin uuniperunan kera! Mun nykyisessä työpaikassa ei ole lounasmahdollisuutta, ja tuskailen aina, kun en tietenkään saa eväistäni loihdittua mitään koululounasta vastaavaa.

Jälkkäriksi otettiin friteerattua banaania jätskillä, nam!

Oon pitänyt tämän päivän lepopäivää urheiluista, ja ilta on sujunut rattoisasti kotosalla pyykäten ja pakkaillen. Ollaan huomenna lähdössä viettämään viikonloppua Ukkohallaan meidän porukoiden kanssa, joten edessä on toivottavasti paljon sporttailua: hiihtoa sekä juoksua ja ehkäpä myös kylpylässä lillumista, sulkapalloilua ja kuntosaleilua. :) Rentoutusviikonloppu tulee kyllä taas tarpeeseen, kun tämä viikko on tuntunut jotenkin superpitkältä!

Päivän asustuksena toimi aamu-unisena kaapista repäissyt vaatteet, jotka toimivat mielestäni ihan kivasti yhteen. Oon ainakin hitusen onnistunut järkevöittämään vaatekaappiani, kun pikaisestikin kaapista päälle riivityt vaatteet sopivat kohtuullisesti yhteen!

Mutta nyt menen tästä vielä kotihommien pariin... Ihanaa, saan nukkua pitkään! :) Mukavaa illanjatkoa kaikille!

Maitohappoja vastaan

2012-01-18T21:49:00.000+02:00

Vauhtikestävyyslenkeistä on muodostunut varsinainen peikko mulle. Koko syksyn ja talven oon ollut todella epämotivoitunut juoksemaan kovaa, ja oon jotenkin antanut itselleni luvan lusmuilla treeneistä. Vuoden vaihtuessa ja kevään alkaessa häämöttää tulevaisuudessa on kuitenkin ollut pakko ryhdistäytyä ja aloittaa vauhtikestävyysharjoittelu!

Vauhtilenkeissä ei sinänsä ole mitään vikaa, ja oikeastaan ne ovat tavallaan ihan mielekkäitä, kun hommassa on jokin "juju" tasaisen hölkkäilyn sijaan. Sen sijaan inhoan sitä tunnetta, kun juostaan kovaa ja mennään sen kuuluisan comfort zonen ulkopuolelle. Inhoan sitä, kun alkaa tuntua kamalalta, maitohapot alkaa kertyä lihaksiin ja oksennus nousta kurkkuun... Olen jotenkin tosi mukavuudenhaluinen ihminen, ja nopeasti alan märistä, että mä en jaksa, pakko hiljentää vauhtia. Kuinka ihmeessä saan motivoiduttua kestämään noita fiiliksiä, ja miten ihmeessä saisin hiljennettyä sisäisen luovuttajani?

Minulle ehdottomas paras tapa tehdä kovia treenejä on tehdä niitä porukassa tai kaverin kanssa. Jenkeissä juostiin parhaimmillaan kolme kovaa harjoitusta viikossa, eikä pahempia motivaatio-ongelmia ollut. Sisäinen kilpailijani heräsi, ja sain aina itsestäni paljon irti, kun juoksin tavallaan kilpaa muiden joukkueen jäsenten kanssa. Täällä Oulussa juoksujoukkuetta ei ole, mutta olen aina koettanut sopia kovammat harjoitukset tehtäväksi jonkun kaverin kanssa. Sekin helpottaa, kun viereisellä matolla puuskuttaa kaveri, jolloin ei kehtaa antaa kovin helposti periksi.

Kilpailuviettiä olen koettanut hyödyntää myös siten, että olen osallistunut harjoitusmielessä juoksukilpailuihin. Kisoja kohtaan ei välttämättä ole ollut mitään suuria tavoitteita, jolloin kynnys osallistua on pysynyt matalalla. Kuitenkin aina on tullut juostua taatusti kovempaa kuin olisin juossut yksin! Aion siis jatkossakin sisällyttää näitä "harjoituskisoja" ohjelmaani ainakin kuukausittain. Jussi on vienyt kilpailuvietin vielä pidemmälle, ja hän alkaa ihan tavallisellakin lenkillä tai hiihtoretkellä "kilpailla" kanssatreenaajia vastaan pyrkimällä ohittamaan edellämenijät mahdollisimman pian. :D

Negatiivista self-talkia on todellakin helpompi sietää, kun treenaa seurassa, mutta valitettavasti aina ei ole mahdollista saada treeneihin mukaan kaveria. Yksinäisiin oksutreeneihin motivoituminen on superhankalaa, vaikka olenkin yrittänyt kehitellä kaikenlaisia kikkoja kestääkseni tuskaa. Yksi keinoistani on musiikki: juoksen hyvin harvoin yksin vk-lenkkiä ilman musiikkia, ja yleensä kuulokkeissani pauhaa jokin nopeatempoinen ja/tai aggressioita herättävä biisi. Usein pistän musiikin soimaan ihan täysillä ja koetan vaikka hyräillä mukana! Joskus saankin ajatukseni hetkeksi muualle, kun keskityn lempibiisini kertosäkeen lauleluun.

Pahimman hapotuksen aikana koetan ajatella tosi tunteita herättäviä ajatuksia: muistelen maratonin viime metrejä tai fiilistä onnistuneen juoksukisan jälkeen. Joskus myös kuvittelen, että olen paraikaa juoksemassa ennätystäni tai saapumassa voittajana maaliin. :D Koetan myös tsempata itseäni ajattelemalla tyyliin "enää 500 metriä, reilu kierros radalla", "enää yksi kilometri" tai "enää kaksi biisiä". Tsemppauksen aikana yritän kuvitella, kuinka juoksen tuon ratakierroksen tai miltä musta tuntuisi aloittaa viimeinen kilometri maratonilla.

Näiden tsempparitekijöiden avulla koetan nyt aloittaa kovemman harjoittelun ja sisällyttää viikkoni 1-2 vauhtikestävyyslenkkiä. Mutta kertokaapa tekin, kuinka te nujerratte sisäisen luovuttajanne ja kestätte maitohappoja?

Lukutoukka

2012-01-17T22:07:00.001+02:00

Heippahei, ja mukavaa tiistai-iltaa! Ja heti alkuun kiitos kommenteistanne koskien ulkoasu-uudistusta. :) Suurin osa näytti ehdottoman vihreää valoa blogin uudelle ilmeelle, ja muutama löysi pieniä puutteita. Koetan tässä piakkoin saada aikaiseksi korjata noita puutteita, mutta vielä en ole esimerkiksi hoksannut, miten saisin kommenttiboksin tekstin muutettua! Täytynee varmaan taas tukeutua "ATK-tukeeni". ;)

Kuluva viikko on koulullisesti erittäin lepsu, ja opetusta meillä koko viikolla yhteensä vain 4 tuntia! Niinpä olen tehnyt ahkerasti töitä, ja loppuviikoksikin on vielä työvuoroja. Pikkukurssit vetelevät aikalailla viimeisiään, ja seuraavat viikot meillä onkin tenttejä tiuhassa tahdissa: ensiksi perinnöllisyyslääketiede, sitten ihotaudit ja viimeisenä elinpatologia. Helmikuun alusta alkaakin sitten lastentautien kurssi!

Tänään vietin tosiaan päivän töissä, ja työpäivän päätteeksi suuntasin pikku lenkille. Havahduin muuten ekaa kertaa tälle talvelle siihen, että töistä lähdettyäni ei ollut ihan superhämärää! Näin jopa auringonlaskun, kun pyöräilin Tuiran silloilla. :) Illalla oli vuorossa kurssikavereideni ideoima lukupiiri, jossa kerran kuukaudessa luetaan jokin kirja, jota sitten yhdessä teekupposen (tai viinilasillisen) äärellä puidaan. Tällä kertaa tarjoilutkin olivat todellakin kohdallaan... :)

Oon kyllä tykännyt tuosta lukupiiristä tosi paljon! Tykkään lukea, mutta lääkisaikoina valitettavasti tenttikirjallisuus on vienyt usein voiton kaunokirjallisuudesta. Lukupiirin myötä on ollut jotenkin motivoituneempi lukemaan kirjoja, ja tuleepahan myös luettua sellaisia kirjoja, joita ei itse välttämättä valitsisi. Tällä kertaa luettavana oli juurikin tuollainen kirja, Mika Waltarin Suuri Illuusioni. En meinannut millään päästä kirjaan sisälle, mutta ekan 150 sivun jälkeen jotenkin loksahti, ja loppu jopa koukutti. Vaikka kirjasta kirjailijan nuori ikä ehkä läpi huokuikin, oli kirja minusta ihanan kiihkeä kertomus nuoruuden rakkaudesta ja ennen kaikkea erinomainen aikansa kuvaus.

Päivän asu -kuvat sopivat jotenkin tähän kirjallisuushenkeen, ainakin mulle tuosta neulemekko-kauluspaita -yhdistelmästä tulee mieleen kirjastotäti! Jostain syystä tämä osu on kerännyt paljon kehuja, vaikkei kuvassa ehkä niin hohdokkaalta näytäkään. Toisinaan on mukava näyttää viralliselta. :)

Mutta nyt suihkuun, syömään ja blogin ulkoasun kimppuun!

Viikon 2 harjoittelut

2012-01-16T22:14:00.000+02:00

MAANANTAI: hiihto 1h15min (578kcal, ks 145, ms 165)

TIISTAI: lepo

KESKIVIIKKO: juoksu 20min + intervalli-spinning 55min + juoksu 20min (660kcal, ks 141, ms 169)

TORSTAI: pk2-juoksu 1h20min (705kcal, ks 157, ms 170)

PERJANTAI: peruskuntolenkki 60min (458kcal, ks 142, ms 159)

LAUANTAI: lepo

SUNNUNTAI: peruskuntolenkki 1h20min (601kcal, ks 137, ms 153)

YHTEENSÄ: 6h 25min

Viime viikko oli teemaltansa kevyt, ja siksi treenitunteja kertyi vain reipas kuusi. Alunperin oli tarkoitus käydä tekemässä kevyt punttitreeni lauantaina, mutta perjantain kemutus verotti sen verran, että treenit jäi tekemättä. No, eipä se haittaa! Nyt vaan pitäisi motivoitua aloittamaan vihdoin niiden vauhtikestävyyslenkkien tekemiseen... Vähän hirvittää, että oonko mennyt tyrimään kaiken nopeuteni, kun en oo juurikaan vk:ta viime kuukausina treenannut. :/ Nyt on PAKKO parantaa tapani! :)

Ulkoasu-uudistus

2012-01-16T11:59:00.001+02:00

Sain vihdoin aikaiseksi - Jussin suosiollisella avustuksella tosin - uudistaa blogini ulkomuotoa! Tällä kertaa sävymaailma on vähän tällainen sinisempi ja muutenkin koetin saada aikaan vähän selkeämmän yleisilmeen... Banneria täytyisi vielä vähän leventää, mutta muuten olen aika tyytyävinen! Mitäs te tykkäätte? :)

Kemuilua

2012-01-15T19:56:00.000+02:00

Tämä viikonloppu olikin sitten vähemmän "keski-ikäinen" kuin pari viimeisintä. Lähdettiin perjantaina kurssikavereiden kanssa ulos, ja oli kyllä vauhdikas ilta! Hauskaa oli, mutta lauantai menikin sitten vähän väsyneemmissä fiiliksissä ja vähän kaiholla muistelin raikkaita reippaita viime viikonloppuja... No, joskus näin, ei varmaan kumminkaan tule taas vähään aikaan käytyä ulkona.

Illan asuna toimi Jenkeistä ostettu mekko. Ilmeisesti olin Jenkki-aikoinani hieman tuhdimmassa kunnossa, kun muistelin, että toi mekko oli tosi tiukka! No nyt laitoin sen päälleni eikä se sitten ollutkaan niin kireä. Ehkä Jenkkiläinen ruokavalio tosiaan teki aikoinaan tehtävänsä. :D

Hiukset laitoin vaan nopeesti kiharalle ja nostelin ylös. Tykkään noista kiharoista, mutta niistä pitäis saada joten päältä muhkeammat! Ideoita?

Tänään oon ollut sit vähän aktiivisempi kuin eilen. Kävin lenkillä, kaupassa, siivosin ja laitoin ruokaa, ja nyt olen illan löhönnyt ja katsellut telkkua. Tuntuu kyllä jotenkin lyhkäseltä tää viikonloppu, mutta kai sitä tässäkin ehti jotenkin latautua. Ensi viikko sisältääkin aika paljon töitä, vähäsen koulua ja ensi viikonloppu vietetään Ukkohallassa!

Herkullinen broileri-vuohenjuustosalaatti

2012-01-13T19:22:00.000+02:00

Tällaista namisalaattia kokkailin pari viikkoa sitten hiihtolenkin jälkeen. Suosittelen kokeilemaan, tästä on muodostunut yksi lempiruuistani! :)

kerä jääsalaattia

150g pinaattia

3 tomaattia

puolikas kurkku

150g cashew -pähkinöitä

200g vuohenjuustoa

400g maustamattomia kanafilepihvejä

balsamico-siirappi:

0,5dl balsamicoa

0,5dl sokeria

Ota kanafileet huoneenlämpöön puoli tuntia ennen paistamista. Leikkaa ne saksilla hieman pienemmiksi ja paista oliiviöljyssä. Paloittele vuohejuustopötkö ja kuumenna samalla toinen pannu, ja kun pannu on kuuma, paista vuohenjuustopalat. Öljyä ei välttämättä tarvita, ja nopea käräytys per puoli riittää. Tämän jälkeen huuhdo pannu ja paista sillä öljytilkassa cashew -pähkinöt. Nosta valmiit kanasiivut, pähkinät ja vuohejuustot syrjään. Kaada pieneen kattilaan balsamico ja sokeri ja keitä ne "kasaan", eli kunnes seoksesta tulee siirappimaista. Sillä välin voit pilkkoa tomaatit, kurkut ja salaatin ja sekoita ne keskenään. Kaada salaattia lautaselle ja asettele päälle pähkinät, kanafileet ja vuohenjuustot ja koristele balsamico-siirapilla. :)

Sporttaajan uudet tavoitteet

2012-01-12T21:25:00.000+02:00

Uusi vuosi on perinteistä aikaa aloittaa uusi elämä ja urheiluharrastus, ja tämä tendenssi on huomattavissa erityisesti SATSilla. Lempijumppiini on superpitkät jonot, ja pukkarit ovat täynnä innosta puhkuvia jumppareita, jotka vertailevat uuden vuoden lupauksiaan keskenään. Vaikka itselläni ei ole tarvetta varsinaiselle kuntoremontille ja elämäntavat ovat kohtuu kunnossa, päätin silti asettaa ihan muutaman treenitavoitteen uudelle vuodelle. En vaan voinut vastustaa kiusausta, vaikka vastikään vannoin kovasti hengellisten tavoitteideni nimeen. ;)

Minun uuden vuoden lupaukset eivät siis varsinaisesti koske treenimäärän lisäämistä tai ruokavalion terveellistämistä. Enemmänkin olen miettinyt, että minkälaisia urheiluhaasteita ja -koitoksia itselleni eteeni keksisin. Yleensähän mulla on ollut tapana vetää muutama kovempi urheilusuoritus vuoden aikana, ja viime vuoden "kohokohtia" taisivat olla Vuokattihiihto ja Berliinin maraton.

Tämä vuosi starttaa haasteiden osalta tuttuun tapaan, ja ensimmäinen etappi on jokin massahiihto, varmaankin tänäkin vuonna Vuokattihiihto ja vapaan hiihtotyylin kuusikymppiä. Haluaisin myös tehdä jonkun omatoimisen pitkän hiihtoreissun, ja Jussin kanssa ollaankin mietitty, että hiihdettäis Oulusta Rokualle. Matka on jotain hieman yli 80km, joten siinä olisi ainakin vähän haastetta, mä kun en koskaan ole hiihtänyt noin pitkää matkaa! Hiihdon osalta yksi tärkeä tavoite on myös hiihtotekniikkaan panostaminen: en enää jaksa sitä, että huhkin 160:n sykkeellä ja mummot painaa ohi.

Kesällekin edessä on perinteisiä tavoitteita: kympin kisoja, ainakin yksi puolimaraton ja Jukolan viesti. Juoksumatkoilla luonnollisesti tavoitteena on ennätysten parantaminen, mutta miten paljon, sitä en osaa arvioida (enkä salaisia haaveitani täällä kehtaa julkisesti sanoa :D). Loppukesästä edessä on varmaankin taas maraton, ja oon vähän miettinyt, että missä sen juoksisin. Berliinin jälkeen vannoin, että seuraavan maratonin tulen juoksemaan Suomessa ihan käytännön helppouden vuoksi. Pakko kuitenkin tunnustaa, että maraton ulkomailla on alkanut taas houkuttaa, ja itse asiassa uutena vuotena parin skumppalasin jälkeen aloin haaveilla Budapestin maratonista... Maratonillekin on mielessä pieni aikatavoite, jonka hulluudessani uskaltanen täällä paljastaa: olisi aika siistiä juosta lähemmäs 3.30! :)

Näiden tavoitteiden lisäksi olen koettanut miettiä joitain ihan täysin uusia tavoitteita. Ainakin triathlon on pyörinyt mielessä, ja se varmaan olisikin ainakin lyhyenä matkana varsin realistinen tavoite. Jotain muutakin olisi kumminkin kiva keksiä, Jussille just heitinkin, että olisi kiva tehdä vähän jotain seikkailuhenkisempää tänä vuonna! Kuitenkin ollaan molemmat urheilullisia ja hyväkuntoisia ihmisiä, joten miksipä emme haastaisi itseämme kunnolla? Voisimme tänä vuonna kokeilla esimerkiksi vaellusta, pitkää pyöräilyreissua, tunturisuunnistusta... Tärkeintä olisi, että homma olisi jotain uutta - ja mielellään jotain mahdollisimman haastavaa!

Niinpä heitänkin pallon teille, lukijat - ehdottakaa meille jotain sporttista puuhaa edessä olevalle vuodelle! Parhaat ideat päätyvät kenties toteutukseen. ;)

Tiistai kuvina

2012-01-11T21:55:00.000+02:00

Pitkästä aikaa päivä kuvina -postaus! Pahoittelen kuvien surkeaa laatua ja epätaiteellisuutta, kun suurin osa niistä on otettu salamyhkäisesti ja pokkarilla. :D

Tiistai-aamuna sain nukkua ruhtinaallisen pitkään - varsinkin kun vertailupohjana on työaamuni -, ja kello pärähti soimaan vasta 7.20. Vaikka olin nukkunut yli 8 tuntia, olo oli tosi väsynyt ja hetken jopa harkitsin luentojen skippaamista. Päätin kuitenkin nousta ja suunnata aamupuuron keittoon.

Puuron poristessa suoritin aamupesut ja meikkaukset...

... minkä jälkeen hyppäsin aamupalapyötään nautiskelemaan suokkariaamupalastani kaurapuurosta. Puuron päälle join vielä kunnon motin (tai oikeastaan puolitoista...) kahvia, ja kiiruhdin luennoille.

Mulla on noin 200 metrin koulumatka, mutta silti meinasin kaatua pyörällä kaksi kertaa sen aikana! Onneksi selvisin turvallisesti sairaalalle saakka eikä tarvinnut turvautua ensiapuun. :D

Edessä oli 3,5 tuntia ihotautien kertailua... Aika meni äkkiä, kun luennoitsija oli hyvä ja luennot sisälsivät oikeastaan pelkkää kuvien katsomista.

Puolenpäivän aikaan käytiin kurssikavereiden kanssa lounastamassa. Aikaa oli ruhtinaallisesti, joten saatiin kerrankin juoruilla rauhassa. :D

Lounaan jälkeen suunnistin pitkin OYS:n pitkiä käytäviä perinnöllisyyslääketieteen ryhmäopetukseen, jossa käytiin läpi pari potilastapausta ja pohdittiin lääkärin etiikkaa. Aika erilainen ryhmäopetus kuin yleensä, mutta oli tosi mukavaa kerrankin vähän filosofoida ja pohdiskella kunnon opiskelutykityksen sijaan.

Opetuksen jälkeen pyöräilin keskustaan ja kosmetologille: Jussi antoi mulle joululahjaksi lahjakortin kosmetologille, jonka sitten halusin hyödyntää. Puolitoistatuntinen hoitosessio oli tosi rentouttava, joskin kulmien vahaus ja mustapäiden nipistely raudalla vähän sattuivatkin. Lopuksi otin pikku päikkärit naamio naamalla. :D

Kosmetologilta poistuin naama punottaen ja laikkuja täynnä!

Kosmetologin jälkeen tulin kotiin syömään ja juomaan kahvia. Tämän jälkeen huristelin autolla Metsokankaalle moikkaamaan kaveriani ja tsekkaamaan heidän uuden kämpän. Tästä reissusta mulle ei ole yhtään kuvaa, kun en viitsinyt kaverillani alkaa kuvailemaan ja toisaalta viihdyin niin hyvin teekupposen ja pannukakkulaarin äärellä hyvässä seurassa, etten edes muistanut koko kameraa!

Kurvasin kaupan kautta kotiin, ja kun sain ostokset purettua, kello oli jo yhdeksän. Päiväni oli tosiaan siitä "poikkeuksellinen", etten käynyt ollenkaan urheilemassa. Iltapalan ja -pesujen jälkeen päätin treenaamattomuudesta huolimatta vähän venytellä. Samalla lueskelin Waltarin Suuri Illuusioni -kirjaa, joka on meidän lukupiirin seuraava teos. Nukkumaanmeno venyi lähemmäs yhtätoista, vaikka taas tarkoitus oli mennä tosi aikaisin nukkumaan...

Sellainen oli mun tiistai. :)

Oil Miracle

2012-01-10T22:19:00.000+02:00

Pakko vinkata teillekin, kun oon löytänyt ihan huipun hiustuotteen: Bonacuren Oil Miracle on tosi hyvä kuivien ja kulahtaneiden hiuslatvojen pelastaja! Ostin tätä tuotetta pari viikkoa sitten, enkä oo voinut enää elää ilman... Edellisestä kampaamokäynnistä on puoli vuotta aikaa, ja latvat ovat tosiaan aika kuivassa kunnossa, ja kun tukka on vielä pakkasella sähköisenä, niin jälki ei ole ollut mitenkään kaunista. :/

Oil Miracle tekee latvoista tosi sileät, pehmeät ja hyväkuntoisen oloiset, ja niinpä tätäkin pehkoa on viitsinyt pitää auki. Toki letti täytyy käydä pian leikkaamassa, kun mallikin on niin ylikasvanut, mutta eipähän enää ole latvojen suhteen paniikkia. Oil Miracle antaa tukkaan myös kivaa kiiltoa, minkä vuoksi hiuksia suorastaan haluttaa pitää auki. :) Hintaa en nyt ulkoa muista, mutta mistään jäätävän kallista tuotteesta ei ole kyse.

Viikkojen 52 ja 1 treenit

2012-01-10T11:19:00.001+02:00

Unohdin näköjään julkaista viime viikon treenipostauksen - tuolla luonnoksissa se edelleen möllötti! Niinpä tässä tulee nyt kahden viikon treenit samassa postauksessa...

VIIKKO 52

MAANANTAI: kevyt juoksu 35min (246kcal, ks 136, ms 149)

TIISTAI: hiihto 1h10min (540kcal, ks 143, ms 160)

KESKIVIIKKO: lepo

TORSTAI: hiihto 1h40min (sykemittari simahti)

PERJANTAI: peruskuntolenkki 1h25min (640kcal, ks 144, ms 157)

LAUANTAI: juoksu 30min + spinning 55min + kuntosalilla yläkroppaa 40min (818kcal, ks 134, ms 167)

SUNNUNTAI: hiihto 27km 2h 5min(1054kcal, ks 150, ms 171)

YHTEENSÄ: 9h 15min

VIIKKO 1

MAANANTAI: juoksu 40min + keskivartalotreeni 15min + spinning 55min (751kcal, ks 143, ms 176)

TIISTAI: peruskuntolenkki 1h40min (776kcal, ks 144, ms 162)

KESKIVIIKKO: juoksu 45min + shbam 45min +bodypump 55min (950kcal, ks 124, ms 160)

TORSTAI: pk2-lenkki 1h40min (835kcal, ks 153, ms 169)

PERJANTAI: lepo

LAUANTAI: hiihto 2h + juoksu 40min (1220kcal, ks 141, ma 164)

SUNNUNTAI: pitkä lenkki 2h40min (1171kcal, ks 141, ms 157)

YHTEENSÄ: 13h

Vuoden viimeinen viikko oli "tavallinen" treeniviikko, ja ykkösviikolla oli taas tarkoituskerätä treenitunteja. Hyvin tyytyväinen olen molempiin viikkoihin, treenini on ollut monipuolista ja olen saanut pidettyä mukava viikottaiset lihaskuntoharjoitukset. Pääpaino on juoksun sijaan ollut nyt hiihdolla, sillä varmaankin kevättalvella osallistun johonkin pidempään massahiihtoon.

Ainut, mikä mua huolestuttaa, on vauhtikestävyyslenkkien puute. En ole tehnyt kovaa juoksulenkkiä moneen viikkoon, ja muutenkin niitä on nyt syksyn ja talven aikana ollut tosi vähän. En kai ole saanut jotenkin motivoiduttua... Nyt on kyllä ihan pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa juoksemaan kovaa!

Lääkisopiskelu: syventävät ja vapaaehtoiset opinnot

2012-01-09T21:18:00.000+02:00

Minulle on tullut niin paljon kyselyjä sekä syventävistä että vapaaehtoisista opinnoista, että päätin pyhittää kysymyksiin vastailulle ihan oman postauksen. Eli nyt siis kaikki aiheesta kiinnostuneet kuulolle! :)

Lääketieteen opiskelut kostuvat yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä kieliopinnoista. Lisäksi opintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Yleisopintoja tehdään 26 opintopisteen verran ja ne koostuvat kolmesta eri "juonteesta", joita ovat Ympäristö ja elintavat, Evidence based medicine ja Lääkärin ammattiin kasvu (tuo juonne -juttu on kokonaan uusi, meidän kurssilla sitä ei ole käytössä..). Kieliopintoja on 6 opintopistettä (ruotsi ja enkku), perus-, aine- ja syventävät opinnot (pakollisia) kattavat 304 opintopistettä, syventävien opintojen tutkielma käsittää 20 op ja harjoittelut eli amanuenssuurit kattavat 24 opintopistettä.

Uuteen opintosuunnitelmaan ei näytä valinnaisia enää kuuluvan, mikä on vähän outoa, sillä "meidän aikana" valinnaisia piti tehdä vielä 15 opintopisteen verran! Muutos on uusi, joten en osaa sanoa, mikä on uusien opiskelijoiden suhtautuminen valinnaisiin nykyään - niitä kyllä saa tehdä, mutta homma ei ole mitenkään pakollista. No, valinnaiset opinnot eivät kyllä ole multa vaatineet oikeastaan minkäänlaisia uhrauksia ja oon saanut ne kasaan vähän niin kuin siinä sivussa. Meidän aikana järjestettiin aina yksi isompi valinnainen per lukukausi, ja itse olen valinnaisina käynyt muun muassa dissektiokurssin ja fysiologian valinnaisen kurssin - jälkimmäisellä kurssilla istui käytännössä koko kurssi. Lisäksi pitkin vuotta on tarjolla pienempiä ja osallistujamäärältään rajoitetumpia valinnaisia - osaa kursseista nimitetään syventäviksi, mutta nimestään huolimatta kuuluvat valinnaisiin - kursseja useista eri oppiaineista, ja käsittääkseni esimerkiksi ylimääräiset kieliopinnot hyväksytään valinnaisiksi opinnoiksi. Mä hyväksiluin kaikki vaihdossa käymäni opinnot valinnaisiin opintoihin!

Syventävät opinnot tarkoittavat käytännössä 20 opintopisteen kattavan tutkielman tekoa. Syventävät eli "syvärit" ovat vähän niin kuin lääkiksen gradu, joskaan ei läheskään niin laaja tai aikaavievä prosessi. Käytännössä syvärit tehdään jostakin opiskelijan itse valitseman erikoisalan tutkimusprobleemasta, ja työn määrä riippuu projektista ja klinikasta. Osa opiskelijoista joutuu keräämään aineiston itse, toisilla on puolestaan jo valmiiksi kerätty aineisto käytettävissään. Aineiston pohjalta ratkaistaan tutkimusongelma, kirjoitetaan artikkeli ja käydään kypsärissä - tadaa, homma paketissa!

No, ehkei syvärit noin käden käänteessä käy, mutta eivät kyllä ole mitään graduun verrattavaa, luulisin. Itselläni homma on pääasiassa tehty, mutta lopullinen artikkelin tiivistelmä vielä puuttuu, samoin tutkimussuunnitelma... Mä tein aineiston läpikäyntityön palkattuna tutkijana, koska hommaa oli niin paljon. Käytännössä tein hommaa palkallisena yhden kuukauden verran, mutta toki oon käyttänyt syväreihin aikaa enemmän kuin tuon kuukauden työpanoksen verran. Mun projekti oli ehkä vähän tavallista työläämpi (toisaalta sain siitä palkkaa), sillä monet kaverini ovat selvinneet paljon vähemmällä ja tehneet syvärit koulun ohessa parin kuukauden aikana ilman älyttömiä panoksia - toki koulua on tuona aikana yleensä ollut melko vähän.

Syvärit voi aloittaa missä vaiheessa tahansa, ja niiden aloitusajassa todella on variaatiota: kunnianhimoisimmat yksilöt hakeutuvat fuksivuotena ensimmäiseen mahdolliseen tutkimusryhmään ja mattimyöhäset hoitavat homman pois alta kutosvuoden keväällä. Käytännössä preklinikassa syvärit ja tutkimuksen aloittavat tähtäävät yleensä väitöskirjaan, jolla syvärit voi luonnollisesti kuitata. Fuksivuoden alussa tuntui, että lähes kaikilla on tähtäimessä väikkäri, mutta kummasti se porukka on karsiutunut vuosien saatossa. ;) Väikkäriin saa kumminkin sitten upottaa sitä vapaa-aikaansa aika ruhtinaallisesti. Veikkaisin, että noin 10-15% kurssilaisista väittelee parin vuoden sisään valmistumisesta. Jos väikkäri ei innosta, niin syväreiden tekemisen voi huoletta aloittaa paljon myöhemmin! Itse en välttämättä suosittele aloitusta preklinikassa (klinikassa aiheet ovat mielestäni mielenkiintoisia), mutta varmaan ihan viime metreille ei kannata jättää.

Toivottavasti tämä sepustus antoi vastauksia teille kyselijöille. :) Jos ei, niin heittäkää kysymyksenne kommenttiboksiin!

Uhkaava keski-ikäistyminen

2012-01-08T21:10:00.000+02:00

Nyt on kyllä pari viikonloppua eletty niin keski-ikäisesti, että huh huh! :D Uusi vuosi meni superrauhallisesti, ja lopulta tämäkin viikonloppu muokkautui varsinaiseksi mummo-viikonlopuksi. Ei sillä, että mitään räväköitä bileitä olisi tiedossa ollutkaan, mutta kaikki suunnitellut pikku äksönit sitten lopulta peruuntuivat. Noh, mikäs siinä: ollaan vedelty 10-tuntisia yöunia, treenattu runsaasti, laitettu hyvää ruokaa ja saunottu. Eikö kuulostakin keski-ikäiseltä??

Ruokakuvia on tullut otettua, kun kerrankin on tullut kokkailtua... Eilen syötiin hiihtolenkin päätteeksi jättiannokset broileri-vuohenjuustosalaattia patongin kera. Hyvää oli! :) Loppuilta menikin sitten kotona hengaillen ja tv:tä katsellen... Katsoinpa muuten ekan jakson Putoustakin, hahah! Riku Nieminen on muuten ollut mun rinnakkaisluokalla lukiossa.

Tämä päivä alkoi varsin samalla tavalla kuin eilinenkin: pitkät yöunet, aamupalaa ja lenkille. Koska eilen syötiin mun toiveesta salaattia, tänään listalla oli Jussin mieliksi kunnon biffit lohkoperunoiden kera. Syön aika vähän punaista lihaa, joten pihviaterian jälkeen on aina aikas täyteläinen olo. :D Mutta hyvää oli!

Illalla suuntasin vielä kaverini kanssa leffaan kattomaan 50/50, joka oli tosi hyvä leffa! Vakavasta aiheesta oli saatu aikaan lämminhenkinen ja hauska leffa - suosittelen, etenkin jos musta huumori iskee. Leffa-asuna oli perjantaina Tornion Henkkiksestä ostettu hempeänvärinen pusero, tummansiniset farkut ja kohtuu uudet mustat saappaat.

Nyt alan katsomaan katsomosta illan Idolsia, jonka missasin leffan vuoksi. Rattoisaa illanjatkoa kaikille! :)

Loppiaisreissu Ikeaan

2012-01-07T21:30:00.000+02:00

Eilen hoksattiin, että pyhäpäivästä huolimatta Ikea ja Rajalla -ostoskeskus (ja muutama muukin kauppa) oli yllättäen auki. Niinpä päätettiin huristella heti aamusta kohti Haaparantaa pienelle shoppailureissulle. :) Mitään suuria ostoksia ei ollut tarkoitus hankkia, mutta kaikenlaista pientä ostoslistalla sen sijaan oli.

Perille päästyämme huomattiin, että aika moni muukin oli saanut saman idean ja suunnannut pyhäpäiväksi shoppailemaan. Hyvä että parkkipaikkaa saatiin! Etenkin venäläisturisteja oli liikenteessä pilvin pimein...

Löydettiin meidän keittiöön kiva lokerokko! Ainakin tuossa Ikea-keittiössä se näytti hyvältä, toivottavasti myös meidän keittiössä...

Puolivälissä shoppailukierrosta pidettiin kahvipaussi ja maisteltiin vähän leivoksia. Lihapulla-ateria jäi tällä kertaa väliin, kun ei vielä oltu tarpeeksi nälkäisiä...

Ikea -reissun jälkeen pyörähdettiin vielä Rajalla -ostoskeskuksessa. Ensin käytiin syömässä - taas Raxin salaattibuffetissa! Kaikki muut paikat olivat tosi täynnä, ja toisaalta täytyy kyllä sanoa, että toi Raxin salaattibuffetti on ihan hyvä hinta-laatusuhteeltaan. En ollu varmaan 15 vuoteen käynyt Raxissa, kunnes eräs mun kaveri vei mut sinne salaatille ja tykästyin!

Mä en ostanut muuta kuin yhden paidan Henkkikseltä, mutta Jussi teki enemmänkin löytöjä. Vaikka emme niin hulluna shoppailleetkaan, oli ihan mukava tehdä pikku road trip Haaparantaan. :)

Sushin pyörittelyä

2012-01-05T22:14:00.000+02:00

Vaikka olen suuri sushin ystävä, en ole ennen viime lauantaita tehnyt itse sushia jostain syystä. Kai olen aina ajatellut homman olevan jotenkin hankalaa ja vaativan kaikenlaisia keittiön "erityisvarusteita". Päätettiin Jussin kanssa uutena vuotena kokeilla ekaa kertaa sushin valmistamista, ja täytyy sanoa, että olin täysin väärässä - sushin valmistaminen oli yllättävän helppoa, ja bambumatto oli ainoa asia, joka keittiöstämme uupui raaka-aineiden lisäksi.

Teimme sekä lohi-nigireitä ja maki-rullia, joiden täytteinä oli lohta, kurkkua ja avokadoa. Aika yksinkertaisia ainesosia siis, mutta maistuvia! Haastavin osuus oli ehkä sushi-riisin oikeaoppinen keittäminen. Hyvä ohje löytyy täältä - itse tosin jätin väliin tuon viuhkalla leyhyttelyn, ja ihan hyvää riisiä tuli silti... Itse käytin koko 500g pakkauksen riisiä, mikä oli siinä mielessä hyvä, että osa riisistä meni hukkaan kun vähän töhöilin ekan makirullan teossa. :D Toisaalta saatiin silti varmaan 40kpl sushi-paloja, joten jos on pieniruokaisempi, vähemmälläkin varmaan pärjää. ;)

Sushi -riisin valmistamiseen tarvitset:

500 g riisiä
kupillinen etikkaa
2 ruokalusikallista sokeria
2 teelusikkallista suolaa

Aloitin homman nigiri -susheilla, joiden valmistus oli varsin helppoa, riisi kun oli helposti muokkautuvaa. Pyöritin riisistä pallon, laitoin pallon päälle hipaisun wasabi-tahnaa ja päälle lohipalasen - tsadaa, valmista!

Maki -rullien teko olikin hieman hankalampaa, mutta ei sekään mitään mahdotonta. Eka rulla tosin meni piloille liiallisen riisimäärän vuoksi - olkaa siis tarkkoina, riisiä ei tarvita rullan sisään paljoa! Bambumatolla rullan pyörittely oli helppoa, joskin meillä Jussi oli siinä hommassa parempi...

Maki-rullien valmistamiseen tarvitset:

Sushi-riisiä

merilevälevyjä

bambumaton

täytteitä: lohta, kurkkua, avokadoa....

soija-kastiketta

wasabi-tahnaa

Sushihan syödään oikeaoppisesti syömäpuikoilla dippaillen sitä wasabitahnalla maustetussa soijakastikkeessa. Meidän syömäpuikot olivat valitettavasti hukassa, joten ihan autenttiseen tunnelmaan emme päässeet... Itse tykkään niin paljon wasabin polttelevasta mausta, että tykkään dipata sushini suoraan wasabissa - normaalista tulisuusasteesta tykkäävät ihmiset laittavat wasabia vain hipaisun. Sushin kanssa tarjoillaan yleensä garia, eräänlaista inkiväärituotetta, joka on tarkoitettu suun neutraloimiseen erilaisten sushielämysten välissä. Garia meillä ei myöskään ollut pöydässä.

Suosittelen rohkeasti kokeilemaan sushin valmistusta! Sushi-fanin sydäntä lämmittää erityisesti se, että kerrankin saa sushia edullisesti ja kunnolla mahan täydeltä. :D

Tänään

2012-01-04T22:05:00.000+02:00

Täytyy kyllä tunnustaa, että ihan nappiin ei ole mennyt eilisten uuden vuoden tavoitteiden toteutus ainakaan stressaamisen osalta. Muutamana päivänä töissä on mennyt vähän pidempään, ja stressitaso on meinannut nousta aika korkeisiin lukemiin. Iltaisin en ole sitten ehtinyt paljoa muuta kuin käydä nopeasti urheilemassa ja painella nukkumaan. No, huomenna on viimeinen työpäivä joulusijaisena ja edessä on kolmen päivän miniloma.:)

Ensi viikolla alkaakin taas koulu, joskaan ei millään hirveällä intensiteetillä. Koko tammikuun ajan pyörivät vielä "pikkukurssit", joten opetusta on vain parina päivänä viikossa. Niinpä teen töitä koko tammikuun ajan niinä päivinä, kun koulua ei ole. Loppukevään työkuviot ovat vielä auki, ja pohdinkin, että keskittyisinkö ainakin helmikuun ajan pelkkään kouluun... Lastentautien kurssi starttaa nimittäin heti helmikuun alussa ja ainakin kurssin alkupuolisko on tosi tiivis.

Päivän asu -kuvista tuli muuten eräs konkreettinen uuden vuoden "lupaus" mieleeni: haluan nyt vihdoin ja viimein mennä valokuvauskurssille! Ärsyttää, kun on hyvä kamera, muttei siitä saa kaikkea irti. Kunhan vain löytyisi jostakin aikaa... Tänään päällä oli tosiaan eilettäin esittelemäni valkea kauluspaita ja uudet saappaat. :)

Jepjepjep, nyt alan rauhoittumisen ja venyttelyt, jotta saisin vähän tätä ressiä laskemaan ja uni tulisi hyvin simmuun. :)

Nipottajan uusi vuosi

2012-01-03T21:08:00.001+02:00

Uuden vuoden aattona pohdiskelimme Jussin kanssa hyviä tavoitteita ja lupauksia vuodelle 2012. Minusta on aivan mahtavaa tehdä suunnitelmia, kirjata ylös uusia haasteita ja miettiä, miten voisin tehdä elämästäni vieläkin parempaa. Oikein puhkun intoa, kun mietin, miten voisin parantaa mitäkin asiaa ja inspiroidun asettamistani haasteista. En voi sille mitään, että suunnittelu on minusta aivan käsittämättömän mukavaa puuhaa!

Intoilustani huolimatta päätin kuitenkin lähestyä tulevaa vuotta vähän erilaisesta näkökulmasta kuin tavallisesti. En tosin pitkään aikaan ole tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia, vaan olen lähinnä asettanut itselleni tavoitteita ja haasteita. Yleensä nuo haasteet ovat olleet enemmän tai vähemmän suorituskeskeisiä (köh...), ja olen keskittynyt lähinnä elämäni "epäkohtien" korjailuun.

Koska urheilen mielestäni tarpeeksi, syön riittävän terveellisesti, opiskelen järkevästi ja muutenkin elän kohtuu järkevää elämää, en tänä vuonna jaksa miettiä noiden asioiden petraamista. Sen sijaan koetan satsata vähän enemmän henkiseen hyvinvointiini ja lähinnä sisäisen perfektionistin hiljentämiseen. En tee mitään herkkulakkoja, vietä tipatonta tai vedä kuntokuuria, vaan sen sijaan lupaan nauttia elämästäni fiilispohjalta. Koetan siis tehdä enemmän asioita niin kuin sisin sanoo eikä niin kuin pieni orjapiiskuri sisälläni toivoo! Kroppaani osaan ja maltan jo aika hyvin kuunnella, joten seuraavaksi on aika opetella kuuntelemaan omaa mieltä paremmin.

Fiilispohjalta eläminen toivottavasti auttaa minua olemaan stressaamatta turhista, mikä on yksi perisyntini. Yritän siis tulevana vuotena olla stressaamatta asioista, joihin en voi vaikuttaa. En stressaa siitä, mitä olen tai mitä en ole, enkä varsinkaan siitä, mitä minun pitäisi olla! Kaiken kaikkiaan yritän kai antaa vähän armoa itselleni.

Orjapiiskurin vallasta syöksemisen lisäksi toivon tietysti tapahtumarikasta vuotta 2012 - kaksi viimeistä vuotta ovat olleet varsin vauhdikkaita ja toivon, ettei 2012 jää pahasti edeltäjistään jälkeen. Tähän voin onneksi itse vaikuttaa - mieleenpainuvimmat muistot kun syntyvät usein siten, että uskaltaa ja viitsii astua hieman mukavuusalueen ulkopuolelle. Usein sitä harmittelee ennemminkin niitä asioita, joita ei ole tehnyt, kuin niitä, joita teki. Niinpä tänä vuonna lupaan pukkia itseäni yhä useammin pois comfort zonelta, pistää itseni likoon ja sen sijaan, että miettisin toimivani, toimin - oli kyse sitten benji-hypystä tai ystävien kutsumisesta illalliselle!

"Mikään ei rumenna ihmistä niin kuin liika nipotus", totesi joku viisas Eevan blogin kommenttiboksissa (kannattaa muuten lukea Eevan postaus samasta aiheesta kuin tämä minunkin!). Vaikken varmaan mikään pahin nipottaja ole, voisin pitää tuon ohjenuoran mielessäni. Sen lisäksi kun muistan toimia enemmän kuin vain mietin, pääsen varmaan plussan puolelle vuonna 2012. :)

Pieniä aleshoppailuja

2012-01-02T22:19:00.000+02:00

Käytiin Jussin kanssa perjantaina paikallisessa ostoskeskuksessa vähän aleshoppailemassa. Minulla ei ollut tarkoitus ostaa mitään, vaan toimia makutuomarina, mutta yllättäen en pystynytkään pitämään näppejäni kurissa alelaarejen houkutuksista. Varsinkin, kun joulurahat polttelivat lompakossani... Pääasiassa hankintani olivat onneksi kohtuuhintaisia ja tarpeellisia (seli seli...)!

Löysin vihdoin ja viimein - kiitoksia vain vinkeistänne - sen ponnarinreiällisen juoksupipon! Olisin kaivannut vähän pirtsakampaa väriä, mutta valitettavasti näitä ei ollut tarjolla kuin mustia... Hintaa pipolla oli vaivaiset 12e ja se löytyi Stadiumista.

Stadiumista löytyi myös söpö pinkki juoksupaita alle kymmenen euron hintaan.

Valkoisen kauluspaidan ostin heräteostoksena Micksistä sillä välin, kun Jussi sovitti farkkuja. Kerrankin löysin kauluspaidan, joka istuu kunnolla eikä lökötä hartioista! Kuva ei valitettavasti tee oikeutta paidalle, pitääkin raahata se seuraavaksi silitykseen! Kylläpä rypyt tosiaan kuvassa korostuu. :D Hintaa tälle jäi kymmenisen euroa.

Reissun kivoin ostos oli ehdottomasti Dinskosta bongatut ratsastus-henkiset saappaat. Aitoa nahkaa nämä eivät harmillisesti ole, mutta mukavat jalassa ja mielestäni kivan klassisen malliset. :) Tasapohjaisille saappaille on aina tilaa vaatekaapissani! Nyt vielä mietin, että pitäisikö käydä vähän kavennuttamassa tuota pohjeosaa vaiko ei... Nämä köyhdyttivät kukkaroani 45 euroa.

Seuraavaksi voisinkin rueta suunnittelemaan oman kirppiksen pitoa, pöytäkin kun on jo varattuna. :) Mutta ostoksenihan ovat varsin vaatimattomat, eikös....? :)

Vaihtoehto-UV

2012-01-01T20:14:00.000+02:00

Tänä uutena vuotena päätin kokeilla vaihtoehtoista tapaa aloittaa uusi vuosi. Sen sijaan, että vuosi olisi alkanut krapulassa, väsyneenä ja ahdistuneena, aloitin vuoden kymmenen tunnin yöunien jälkeen virkeänä, pirteänä ja täynnä energiaa! Kieltämättä noinhan se uusi vuosi pitäisikin aloittaa: levänneenä ja valmiina uusiin seikkailuihin. :)

Nukuttiin tosiaan aika pitkään, ja herättyämme aloimme kasailla pienimuotoista brunssia kasaan. Brunssimme sisälsi muun muassa pekonia, nakkeja, jugurttia, mysliä, hedelmiä, tuoretta leipää ja tietenkin paaaaljon kahvia.

Brunssin jälkeen olikin hyvä lähteä hiihtelemään. Keli oli mitä mainioin, ja saatiin kunnon endorfiiniryöpyt, kun sukset luistivat niin hyvin! Pikku hiljaa alkaa myös löytyä jonkinlainen luisteluhiihtotekniikka, mikä lämmittää mieltä aikalailla. En muista, milloin olisi viimeksi 27km kulkenut kahteen tuntiin, ei varmaan milloinkaan! Tällaiselle sunnuntai-hiihtäjälle tuokin on mahtava saavutus. :D

Hiihtelyiden jälkeen lämmitettiin sauna ja kokkailtiin illallista. Tein kanavartaita satay -kastikkeessa ja nuudeleita Jamie Oliverin tapaan - oli superhyvää! Eli uusi vuosi on otettu vastaan myös varsin hyvin ravittuna, hahah! Ostin meidän äitille joululahjaksi Oliverin 30 minuutin ateriat, ja nyt harmittaa, etten ostanut kirjaa itselleni. Opus on nimittäin todella inspiroiva, mutta Oulusta loppuunmyyty. Onneksi porukoillani on skanneri!

Nyt taidan jatkaa rentoilua ja siirryn levyttämään sohvalle Idolsin pariin. Ihanaa uutta vuotta teille kaikille, ja kiitos että olette pysyneet mukana blogini menoissa! :) Kiitoksia myös ihanista kommenteistanne, joilla ootte niin ilahduttaneet, naurattaneet kuin auttaneetkin minua!

Kuluneen vuoden muistelua

2011-12-31T17:03:00.000+02:00

Vastasin viimekin vuonna tällaiseen hauskaan kyselyyn koskien kulunutta vuotta, joten vastailenpa tähän taas nyt vuoden vaihtuessa. :) Hauskaa nähdä, miten vastaukset ovat muuttuneet!

IHMISSUHTEET:

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana? - Olen juu, montakin!

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? - Olen joo. Kiipesin vuorelle (Kilimanjaro), kävin Afrikassa, snorklasin Intian valtameressä, omistanut auton, joutunut pieneen lentokoneäksidenttiin, en ole aikaisemmin tehnyt näin paljon töitä...

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana? - Jep. :)

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta? - Auringonnousu Kilimanjaron huipulta katsottuna oli aika ikimuistettava. Uusi vuosi Miamissa oli kans varsin ikimuistoinen ja railakas!

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana? - En ainakaan pysyvästi, onneksi!

MINÄ:

1. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana? - Tjaa, kyllä mä varmaan olen jonkun verran muuttunut. Olen muuttunut avarakatseisemmaksi ja kansainvälisemmäksi (tuo on vähän huono sana ehkä...), kun olen ollut niin paljon tekemisissä eri kansalaisuuksien parissa. Jos en ole varsinaisesti muuttunut, niin olen ainakin saanut uusia näkökulmia elämään.

2. Oletko lihonut? - Mun paino fluktuoi vuodenajasta riippuen, joten aina lihon ja laihdun vuoden sisällä. :D

3. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana? - En ole!

4. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana? - Noup. Ensi vuonna pitää käydä :)

5. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana? - Olen!!! Viime vuonna haaveilin tässä kyselyssä napakorusta, ja viime toukokuussa toteutin sen! Jes, vähän olen ylpeä itsestäni. :D

RANDOM:

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus? - Olen tutustunut tosi moneen hyvään tyyppiin niin uudelta kurssiltani kuin Global Health -kurssilta, en osaa mainita parasta uutta tuttavuutta.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi? - Just lueskelin mun viime vuotista tavoitepostausta vähän myötähäpeästä kärsien... Mä oon kyllä uskomaton innostumaan! Ei siinä, tavoitteet oli kyllä hyviä mutta toteutus ei ollut niin kunnianhimoista. Tänä vuonna skarppaan!

3. Synnyttikö kukaan läheisesi? - Ei kukaan lähipiiristä, mutta pian taitaa muutama kaveri synnättää!

4. Kuoliko kukaan läheisesi? - Ei onneksi.

5. Missä maissa kävit? - Jenkeissä, Tansaniassa ja Saksassa.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011? -Järjestää enemmän illanistujaisia.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2010? - Tjaa, ei varmaan mikään.

8. Vuoden suurin saavutuksesi? - Varmaan se Kilille kiipeäminen. :)

9. …ja suurin epäonnistuminen? - Mitään pahempia epäonnistumisia ei kai ole ollut, ehkä viimeisimmät juoksukisat siis.

10. Kärsitkö vammoista? - Enpä tainnut!

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit? - Auto. :)

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta? - Jussin ja Saaran. :)

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta? - Erään ahdistelijan. :/

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi? -Matkusteluun, vuokraan ja ruokaan.

15. Mistä innostuit eniten? -Kehitysmaalääketieteestä.

16. Vuoden 2011 ihmiset: Perhe ja ystävät.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi? - Onnellisempi.

18. Lihavampi vai laihempi? - Varmaan samassa painossa suunnilleen.

19. Rikkaampi vai köyhempi? - Olen varmaan tienannut enemmän kuin koskaan, mutta silti oon tällä hetkellä aika peeaa... Matkailu on niellyt aika paljon rahaa, ja ihan eläminenkin, kun tämä vuosi oli eka ilman opintotukea.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän? - Olevani hieman spontaanimpi ja viettäväni aikaa ystävieni kanssa, matkustellakin olisin voinut enemmän.

21. …entä vähemmän? - Ehkä turhanpäiväistä koneella norkumista olisi voinut vähentää.

22. Miten aiot viettää joulun? -Vietin joulun perheeni kanssa Kajaanissa.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi? - Olisin juossut Berliinissä kovempaa jo aikaisemmin. :)

24. Rakastuitko vuonna 2011? - Voisin kliseisesti vastata, että rakastuin Jussiin uudelleen ja uudelleen. ;)

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli? - Ei yhtään (viimeksi taisin vastata että uno :D:D)

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit? -Suomen huippis, en katso muita tv-sarjoja.

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan? - En.

28. Mikä oli paras lukemasi kirja? -Viimeisinpänä luin Anna-Leena Härkösen Onnen tunnin, se oli kyllä superhyvä.

29. …entä musiikillinen löytö? -Adele.

30. Mitä halusit ja sait? - Uuden asunnon. :)

31. Mitä halusit, muttet saanut? -Mulberryn laukkua :D

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi? - Limitless.

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi? - En mitään erityistä: kävin töissä ja lenkillä.

34. Ketä kaipasit? -Saaraa, joka on ollut syksyn Sevillassa. :(

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? - Jussi ja Saara.

MUUTA:

1. Oletko joutunut tappeluun? -En onneksi!

2. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana? - Olen.

3. Oletko juonut ”perseitä”? -Joo valitettavasti.

4. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin? -Hetkellisesti olen saattanut muutamaa asiaa katua, mutta enpä mitenkään pitkässä juoksussa.

My year 2011 part 2

2011-12-30T21:22:00.000+02:00

Heinäkuussa...

...olin Global Health -kurssin käytännön jaksolla Tansaniassa.

... kävin Zanzibarilla.

... juhlimme Jussin veljen ja hänen morsiammensa häitä.

Elokuussa...

... kävimme kesä"loman" päätteeksi mökkeilemässä.

... aloitin koulunkäynnin uudella kurssilla.

... kävin moikkaamassa ystäviäni Helsingissä.

Syyskuussa...

... juoksin maratonin Berliinissä ja tein uuden ennätykseni 3.40,25.

Lokakuussa...

... koetin karpata huonolla menestyksellä.

... ostimme Jussin kanssa auton.

... minua haastateltiin Oulun ylioppilaslehteen.

Marraskuussa...

... kävimme Saariselällä.

... juhlistimme Jussin valmistumista KTM:ksi ja tupareitamme samalla kertaa.

Joulukuussa...

... juhlistimme hyvän ystäväni häitä.

... vietin joulua kajaanissa koko perheeni kanssa.

Nyt sitten keksimään uusia suunnitelmia ja haasteita vuodelle 2012!:)

My year 2011 part 1

2011-12-29T21:29:00.001+02:00

Tammikuussa...

... vuosi vaihtui Miamissa lämpimissä tunnelmissa.

... Suomeen palailimme vaihdosta joskus loppiaisen jälkeen.

... aloitin käymään töissä ja urheilin paljon, muun muassa hiihtelin ja aloitin käynnit SATSilla.

Helmikuussa...

... pohdittiin asunnon ostoa, josta sitten lopulta luovuttiin.

... kävin moikkaamassa siskoani Rovaniemellä, jossa kokkailimme espanjalaisille vaihtareille suomalaisen aterian.

Maaliskuussa...

... muutimme uuteen asuntoon.

...hiihdin Vuokattihiihdossa 60km.

... vietin 25-vuotissynttäreitäni.

...torjuin tuberkuloosia.

Huhtikuussa...

... vietin tyttöjen mökkiviikonlopun Ukkohallassa.

...tein uuden kympin ennätyksen.

...juhlin vappua.

Toukokuussa...

...juoksin puolimaraton-ennätyksen.

... otin ruskeita raitoja hiuksiini.

Kesäkuussa...

...osallistuin Global Health -kurssille ja opin paaaaaljon uutta ja tapasin mielenkiintoisia ihmisiä.

... matkustin Afrikkaan.

... kiipesin Kilimanjaron huipulle.

Jatkuu ensi postauksessa!

Takaisin arkeen

2011-12-28T20:57:00.000+02:00

Joululoma päättyi tapanin päivään, ja nyt oon ollut ihan normaaliin tapaan töissä. En tajua, miten voinkaan olla entistä väsyneempi neljän päivän loman jälkeen! Tuntuu, että töihin tulee loman jälkeen vaan väsyneempänä. No, ehkä joulupäivän biletyksillä oli osuutta väsymyksen syntyyn...

Muutenkin olo on ollut jotenkin vetämätön pari päivää. Oon koettanut nukkua univelkoja pois, mutta enköhän herännyt viimekin yönä 3.42 enkä saanut enää unta sen jälkeen! Masentavaa. Tänään olo on ollut kuin krapulassa, niin kova väsy on ollut. Toisaalta olo on ollut myös tosi viluinen, ja flunssan pelossa päätin pitää tänään lepopäivän ja peruin spinningin.

Toivon tosiaan, etten tulisi kipeeksi, lauantaina kun olisi uusi vuosikin... Meillä ei tosin oo vielä hirveästi suunnitelmia uv:n varalle, alun perin kaavailtiin bileiden pitämistä, mutta nyt kun molemmilla on vähän viluinen olo, pitää vielä miettiä. Toisaalta ois hauskaa viettää uusi vuosi kahdestaan hyvää ruokaa tehden, sitten sitä ainakin heräisi uuteen vuoteen virkeänä, pirteänä ja täynnä energiaa!

Paita H&M, farkut Gina Tricot, laukku GT, kengät lahja Saaralta

Nyt suuntaankin tästä keittelemään teetä ja makoilemaan sohvalle... Pitäkää peukkuja, etten tuu kipeeksi! :)

Jouluviikon treenailut

2011-12-27T22:13:00.000+02:00

MAANANTAI: juoksu 1h35min (652kcal, ks 135, ms 149)

TIISTAI: juoksu 40min + spinning 50min (538kcal, ks 133, ms 161)

KESKIVIIKKO: reippaampi juoksu 70min (602kcal, ks 155, ms 168), illalla hieronta

TORSTAI: lepo

PERJANTAI: hiihto 1h50min (946kcal, ks 150, ms 176)

LAUANTAI: hiihto 2h40min (1371kcal, ks 150, ms 175)

SUNNUNTAI: hiihto 2h20min (1181kcal, ks 147, ms 179)

YHTEENSÄ:11h 5min

Joulunalus mielletään perinteisesti urheilun osalta aika inaktiiviseksi ajankohdaksi, ja varmaankin suurin osa ihmisistä käyttääkin pyhät lepäillen ja rentoillen. Itselleni pitkät pyhät ovat jo pidempään olleet mahdollisuus intensiiviseen treenailuun, ja useana vuotena olenkin vetänyt kunnon treenit niin aattona, joulupäivänä kuin tapaninakin! Joulun aika on oikeastaan tosi hyvää aikaa treenaamiselle, kun syötyä tulee yleensä tosi hyvin, niin energiatasot ovat kohdillaan ja palautuminenkin on turvattua. :D

Tänä vuonna hyödynsin joulun hiljaiselon hiihtelemällä runsaasti. Yleensä ollaan aattona tehty siskoni kanssa pitkä juoksulenkki, mutta tänä vuonna mentiin mieluummin hiihtämään, kun kumpikaan ei olla oikein tälle talvelle ehditty hiihtokeleistä nauttimaan. Niinpä viikonlopun aikana tuli hiihdettyä melkein seitsemän tuntia, tosin kilometrimäärä jäi varmaan suhteessa vähäiseksi, kun hiihdettiin niin nihkeissä keleissä!

Joulupukin tuomiset

2011-12-26T22:04:00.000+02:00

Oon ilmeisesti viettänyt tämän vuoden ihan superkilttiä elämää, kun pukinkontista löyty vaikka kuinka monta pakettia minulle! Luulin, että pukin kaikki varannot kuluivat "päälahjaani" suksiin, mutta näköjään olin väärässä...

Sukset olivat tosiaan se isoin saamani lahja, ja myös toivotuin. Heti joulupäivänä lähdin näillä sivakoimaan, ja voi, kuinka kevyttä meno olikaan!

Lahjakääröistä kuoriutui kahdet kengät: lenkkarit (porukoilta) ja talvinilkkurit (Saaralta)! Molemmat tulevat tarpeeseen. :)

Pukin kontista paljastui myös kaikenlaista hyödyllistä: lakanoita, pyyhkeitä ja wokki-pannu. Lisäksi sain kaikenlaista pientä kosmetiikkaa, muun muassa Dermosilin kuorintavoiteen ja suihkugeelin ja Lumenen kosteusvoiteen. Saaralta sain tosi kivan luomiväripaletin ja mummulta ja ukilta kaulaketjun.

Jussilta sain lahjaksi uuden kännykän ja lahjakortin kosmetologille. Uusi kännykkä oli paikallaan, sillä entiseni on jo pitkään ollut täysin lasahtamispisteessä. Tykkään tästä uutukaisesta, kun se on niin ihanan punaisen värinen! :) Kosketusnäytön kanssa on tosin ollut hieman ongelmia...

Sain myös lahjaksi pari kirjaa, joista jo tuon Anna-Leena Härkösen kirjoittaman ehdin lukemaan. Ihan harmitti, kun se loppui, niin hyvä kirja kun se oli!

Sain myös hieman rahaa, karkkia ja lahjakortin Gina Tricotiin. En voi muuta sanoa kuin kiittää lahjojen antajia, kaikki lahjat osuivat kyllä todella nappiin. :)

Aatto kuvina

2011-12-25T19:57:00.000+02:00

Jouluaatto aamuni alkoi perinteisesti aamupalan jälkeen kuusen koristelulla. Siinä sivussa kuuntelin joululauluja...

... ja katsoin Lumiukko-piirretyn.

Laitoin kuusen alle lahjat, ja pian tyhjentyneille lahjalaatikoille löytyi muuta käyttöä.

Lumiukon jälkeen kuuntelin joulurauhan julistuksen, ja sen jälkeen söimme riisipuuro -lounaan. Riisiksen jälkeen suunnattiin Saaran kanssa hiihtämään. Keli oli suoraan sanottuna karsea: pari plusastetta ja auraamattomalla ladulla muutaman sentin mittainen kerros nihkeää nuoskalunta. Alamäetkin piti lykkiä alas, ja sykkeet oli pilvissä. Normaalisti parissa tunnissa heitettyyn lenkkiin kului 2h40min...

Kotona maistui Gatorade...

...jonka jälkeen juotiin torttukahvit ja sitten painelinkin joulusaunaan.

Saunan jälkeen laitettiin ruoka valmiiksi ja käytiin joulupöytään.

Siinä kahdeksan aikaan mahat pulleina jouluruuista alettiinkin jakaa lahjoja. En tajua, miten tänäkin vuonna lahjoja oli noin paljon! Luulin, että olisin saanut pelkät sukset.

Loppuilta menikin pelejä pelaillen ja herkutellen. Pukinkontin sisältöön palailen huomenna, rattoisaa joulupäivän jatkoa! :)

Ihanaa joulua!

2011-12-24T09:54:00.000+02:00

Oikein ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille blogini lukijoille! :) Itse taidan tavoistani poiketen hylätä koneeni ja keskittyä muuhun oleiluun datailun sijaan. Seuraavaksi menen koristelemaan kuusta ja iltapäivällä sitten hiihtämään. Täällä Kajaanissa kun on onneksi ihan mukavasti lunta!

Syökäähän mahanne pulleiksi ja nauttikaa! :)

Tyttöystävähaaste

2011-12-23T22:57:00.000+02:00

Bongasin MouMoun blogista hauskan tyttöystävähaasteen! Haaste kuuluu seuraavasti: "Tehtävänä on kertoa viisi faktaa itsestään tyttöystävänä. Vähän kuin siis täyttäisi tyttöystävähakulomaketta, jossa pitäisi kertoa itsestään, jotta unelmien mies voi päättää, sovitteko yhteen." No, mähän kyllä seurustelen, mutta osallistun silti - Jussi voi sitten kertoa kommenttiboksissa teille, huijasinko vaiko en! :D

1. Tykkään laittaa ruokaa ja olen ihan hyvä kokki - minun "hoivissani" ei siis tarvii nälkää nähdä! Yleensä kokkailen ainakin yhden paremman aterian viikossa, ja pidän aina huolen, että arkenakin mies-pololle on kunnon ruokaa tarjolla. Joskus saatan yllättää ja kokata aamupalaksi munakasta!

2. En valita (ainakaan yleensä :D) poikien iloista/ baarittelusta/ krapuloinnista. Itse tykkään käydä tyttöjen kanssa juhlimassa toisinaan, joten minusta on vaan hyvä, jos toinenkin tykkää ulkoilla silloin tällöin. Liika on tietenkin liikaa, mutta sitä ongelmaa ei onneksi meillä ole ollut.

3. Olen sosiaalinen ja viihdyn yleensä seurassa kun seurassa - niinpä minut voi helposti ottaa mukaan tuntemattommampaankin seurueeseen ilman, että tarvitsee huolehtia viihtyvyydestäni.

4. Pakko varmaan välillä sanoa jotain negatiivista... Toisinaan vaadin aika paljon huomiota ja hellyyttä. :D Minulla on myös ärsyttävä tapa jaella pieniä tehtäviä kaupassa käynnistä roskien viemiseen... :/

5. Edelliseen kohtaan viitaten: en kuitenkaan ole mikään nipottaja, ja kestän epäjärjestystä. Neitimäisestä ulkonäöstäni huolimatta kestän myös karuja olosuhteita. :)

Haastan tähän kaikki bloggaavat lukijani!

Lomalainen

2011-12-22T22:21:00.000+02:00

Jeejee, mulla alkoi tänään kauan odotettu neljän päivän loma! Vähän oon mielissäni. :) Työpäivä sujui rattoisasti, ja töiden jälkeen menin kotiin pakkaamaan ja illan päälle huristelin Kajaaniin joulun viettoon. Nyt olen tällä äitin ruokapatojen äärellä ja edessä on neljä aamua, joina saan nukkua pitkään - ihanaa! Ja mikä parasta, tänään oli se talvipäivän seisaus -päivä, ja päivä alkaa nyt pidentyä eikä lyhentyä niin kuin edellisessä postauksessani väitin. :D

Ensin pohdiskelin, että pitäisi bloginkin kanssa pienen joulutauon, mutta ehkä en taidakaan. Lomalla on mukavaa kirjoitella, kun on aikaa, ja toisaalta ehkä ihmisetkin ehtii lomalla paremmin koneen ääreen lueskelemaan. Vai olenko minä ainoa nettiriippuvainen, joka lomallakin surffailee antaumuksella blogosfäärissä?

Joululoman alun kunniaksi pukeudun joulun väreihin eli punaiseen ja valkoiseen, hih. Oli kieltämättä vähän tonttumainen fiilis noissa housuissa pitkästä aikaa, kun en niitä vähään aikaan ole käyttänyt. Asusta pidin kovasti, mutta jalkaani olisin halunnut matalapohjaiset nilkkurit, en vain löytänyt niitä aamukiireessä missään.

Mutta nyt kaadan hieman viiniä lasiin ja alan ehkäpä lueskella lukupiirimme seuraavaa kirjaa. Hyvinkin on mahdollista, että postailen normaaliin tapaan joululoman aikana. Kommenteihin koetan myös vastata pian, antakaa anteeksi pieni viive! :)

Tabuista ja niiden murtamisesta

2011-12-21T22:14:00.006+02:00

Luin Trendistä mielenkiintoisen jutun 3-kymppisestä nuoresta naislääkäristä, joka opiskeluaikoinaan ajautui salakavalasti juomaan liikaa. Nykyään hän on ollut raittiina pian neljä vuotta, ja työskentelee päivystyslääkärinä. Nainen esiintyi jutussa omilla kasvoillaan, koko nimellään ja hänen selviytymistarinansa oli kuvailtu varsin yksityiskohtaisesti - hän oli siis selvästi tunnistettavissa.

Juttu herätti minussa varsin monenlaisia fiiliksiä. Päällimmäisenä kai ajatus noin avoimesta ja julkisesta tunnustuksesta tuntui hurjalta - jutusta kun paljastui muun muassa lääkärin nykyinen työpaikka. Trendi on kuitenkin varsin laajalevikkinen lehti, ja varmasti lääkärin tausta paljastuu useallekin potilaalle tai henkilökunnalle. Minua suorastaan hirvitti, kun ajattelin, että kuinka paljon hän tulee kohtaamaan tarpeetonta ja turhaa kriittikkiä työssään! Varmasti löytyy ihmisiä, jotka tulevat arvostelemaan jopa hänen ammattitaitoaan. Miksi hän siis "uhrasi" itsensä ja kertoi tarinansa noin julkisesti?

Fakta on, että varmasti 95% samassa tilanteessa olevista lääkäreistä (kyllä, heitäkin on) olisi jättänyt lehtijutun tekemättä. Eikä siinä mitään, toki se on ymmärrettävää, että henkilökohtaiset asiat haluaa pitää henkilökohtaisina. Mutta alkoholismi - etenkin lääkärin alkoholismi - on edelleen jonkinlainen tabu, ja siksi mielestäni nuoren naisen teko oli äärimmäisen rohkea ja arvostettava. Sen sijaan, että alkoholismista vaiettaisiin, siitä tulisi puhua julkisesti paljon enemmän - niin montaa suomalaista ongelma kun koskettaa.

Minulla ei ole lähipiirissä ketään alkoholiongelmista kärsivää, mutta olen työskennellyt paljon päihdeongelmista kärsivien ihmisten kanssa. Usein parantumisessa avainasemassa on vertaistuki ja se, että ympärillä on eläviä esimerkkejä siitä, että parantuminen on mahdollista. Siksi onkin tärkeää, että jotkut kertovat tarinansa avoimesti - aina löytyy niitä, joita kyseinen ihmiskohtalo koskettaa ja antaa rohkeutta hakeutua hoitoon. Positiivinen esimerkki valaa ennen kaikkea toivoa, jota monilla ei enää ole jäljellä paljoakaan.

Nostan siis todella hattua tälle nuorelle naiselle ja toivon, että hän saa enemmän tsemppausta kuin kuraa niskaansa! Onko teistä muuten kukaan lukenut juttua? Jos on, mitä ajatuksia se teissä herätti?

Työläisen arkea

2011-12-20T21:55:00.000+02:00

Nytkö se sitten iski, kaamosväsymys - oon nimittäin ollut ihan megaväsynyt viime päivät! Viikonloppuna 9-10 tunnin unet eivät tuntuneet missään, ja alkuviikon oon saanut kammeta itseäni ylös sängystä kaikin voimin. Aika hyvin kyllä porskutin tähän saakka, kohtahan on vuoden pimein päivä koittaa ja sen jälkeen päivä alkaakin pikku hiljaa taas lyhentyä.

Varsinaista joululomaa en ehdi tänä vuonna viettää, ja aloitin maanantaina kolme viikkoa kestävän joulusijaisuuden sairaalalla. Oon töissä samassa paikassa kuin viime kesänä, joten hulluna ei tarvinnut jännittää töiden alkamista (vaikka kyllä jännitin silti!). Ihan hyvin kumminkin asiat ovat muistuneet mieleen, ja pienestä työlisäyksestä kesään nähden hommat on hoituneet kohtuu ajassa. Oikeastaan töissä on ollut oikein mukavaa, kun on huomannut, että mitä kaikkea sitä jo ennestään osaakin. :)

Väsähtänäisyydestäni johtuen en ole oikein jaksanut touhuta mitään järkevää. Tai no, sunnuntaina kävin joulushoppailemassa ja laulelemassa kauneimpia joululauluja, mutta muuten oon viettänyt oikein hiljaiseloa! Urheilukaan ei ole jaksanut innostaa lepoviikon jälkeen, mikä on vähintäänkin outoa, sillä kerrankin olen oikein kunnolla palautunut. Oon kuitenkin sinnikkäästi raahautunut treenaamaan, ja kieltämättä fiilis on ollut hieman reippaampi aina reippailun jälkeen. Huomenna meen hierojalle taas pitkästä aikaa, ehkä lihasten rentouttelu vähän innostaa urheilemaan!

Vähän hävettää julkaista näitä asukuvia, kun ne on niin surkeassa valossa otettuja. :/ Mutta no can do! Rennoissa ja lämpimissä asusteissa olen nämä väsypäivät hiihtänyt menemään - palmikkoneule ja muhkut overkneet ovat eksyneet ylleni jo useampana aamuna. Huomaa, että noita Jenkeistä ostettuja saappaita ei kyllä ole tehty Suomen keleihin, milloin varpaani ovat umpijäässä ja milloin likomärkinä - joskus jopa molempia, ärsyttävää.

Mutta nyt meen tästä iltapuuhiin ja kokeilen väsymyksen tainnuttamiseen kikkaa "mene aikaisin nukkumaan". Hyvää yötä kaikille!

Uusjouluihminen

2011-12-19T22:20:00.000+02:00

En aikaisemmin ole ollut mikään erityinen jouluihminen - olen kyllä sinänsä tykännyt joulusta, hengailusta perheen kanssa ja herkullisista jouluruuista, mutta mitään varsinaista joulufiilistelyä en ole harrastanut. Jouluaatto on tupsahtanut eteeni ilman sen kummempia odottamisia supernopeasti menneen adventtiajan jälkään. Oikeastaan lapsuuden jälkeen joulu ei enää ole kauheasti tuntunut missään, mikä on ollut sääli.

Tilanne on tänä vuonna kuitenkin täysin toinen - jo marraskuusta alkaen olen odottanut joulua ihan hulluna! Vastoin tapojani olen poltellut kynttilöitä, juonut glögiä ja kuunnellut jouluradiota jo parin viikon ajan. Jouluvalojakin ostin lisää ja koristelin niillä parvekkeemme ja kämppämme jo kuukausi sitten. :) Eilen kävin puolestaan kaverini kanssa Oulun tuomiokirkossa laulamassa kauneimpia joululauluja, ja meinasi ihan tippa tulla linssiin kesken Sylvian joululaulun! :D

Luulenpa, että viime vuotinen kurja jouluaatto lentokentällä teki tehtävänsä, ja nyt näen joulun ihan uusin silmin. Oikein odotan, että pääsen viettämään perinteistä suomalaista joulua kaikkine perinteineen! Aion siis todella ottaa ilon irti joulun pyhistä ja lekotella läheisteni seurassa - ja mikä parasta, siskonikin on joulun Suomessa. Eli jos joulu ei tunnu enää aikuisiällä joululta, suosittelen viettämään sen poissa Suomesta (ja mieluiten tietenkin jossain ankeassa mestassa). Johan on fiilis katossa! :)

Ps. Täytyy tosin myöntää, että noita Starbucksin joulukahveja ikävöin...

Urheiluviikko 50 - lepäilyä

2011-12-19T11:04:00.001+02:00

MAANANTAI: lepo

TIISTAI: peruskuntolenkki 1h30min (682kcal, ks 139, ms 154)

KESKIVIIKKO: kevyt juoksu 60min (456kcal, ks 142, ms 161)

TORSTAI: lepo

PERJANTAI: kevyt juoksu 40min, sis. 6x100m spurtit (266kcal, ks 127, ms 157)

LAUANTAI: alkuverryttelyt 20min + kympin kisa 47,13 ( 527kcal, 180, ms 184) + loppuverska 10min

SUNNUNTAI: huuhtelulenkki 60min (384kcal, ks 127, ms 140)

YHTEENSÄ: 6h 25min

Viime viikko oli lepoviikkona aika onnistunut - viikko sisälsi kaksi kokonaista lepopäivää ja treenituntimääräkin jäi vähäiseksi. Kilpailusuoritus ei ehkä kuulu lepoviikkoon, mutta se nyt sallitaakoot, kun muuten lepäilin niin mallikkaasti. Käykö muuten kenellekään teille koskaan niin, että treenatte muuten ahkerasti, mutta kun vietätte lepoviikkoa, ei millään meinasi jaksaa treenata sitä vähääkään? Mulla kävi viime viikolla noin, ja oli hulluja motivaatio-ongelmia saada tehtyä edes nuo lenkit, tosi omituista. Muuten hyödynnän lepoviikot aina sosiaalisen elämän kannalta: silloin näen paljon ystäviäni, käyn leffoissa ja istuskelen kahviloissa, eli teen kaikkea sellaista, mitä paljon treenatessani en ehdi tekemään!

Testijuoksemassa

2011-12-18T20:53:00.000+02:00

Eilen kävin piiiitkästä aikaa juoksukisoissa - eipä ole tullut sitten syyskuisen maratonin starttailtua! Oikeastaan en juossut edes kovia lenkkejä maratonin jälkeen yhtä lukuunottamatta, motivaatio on ollut vk-lenkkien suhteen vähän hakusessa... Ajattelin kuitenkin nyt ryhdistäytyä ja palauttaa kovat treenit harjoitusohjelmaani kuuluviksi säännöllisinä. Eilinen kisa toimikin siis lähinnä harjoituksena.

Matkana oli tuttu ja turvallinen kymppi, vaikkakin lähtöpaikalla houkuttelikin ilmoittautua vitoseen. Oltiin kuitenkin Pilvin kanssa ajettu niinkin pitkälle kuin Iihin saakka (noin 30km Oulusta), joten eihän sitä viitsinyt tuommoisen vaivan jälkeen juosta vain vitosta...

Olin myös hankkinut kisaa (okei, pääasiassa kesän suunnistusjuttuja) varten kevyet nastakengät, Inovin Orocit. Kyseiset popot on tarkoitettu alunperin suunnistukseen ja maastojuoksuun, mutta keveinä nastureina ovat oivat talvijuoksukilpakengät. Mitään vaimennuksiahan näissä ei ole, joten liikaa näillä ei passaa juosta, ettei jalat kipeydy.

Keli kisapaikalla oli aika ankea: tiet olivat osittain jäässä (hiekoitetut kylläkin) ja osittain sohjossa. Nastakengät olivat siis ehdoton valinta, vaikkakaan pahimmilla jäätiköillä omat kenkäni eivät pitäneet ja jalat vain sutivat, kun yritin kiihdyttää vauhtia. Pari kertaa meinasin lentää naamalleni, kun meno kävi niin liukkaaksi! Pito tuntui olevan hakusessa muillakin jäisillä osuuksilla kengistä riippumatta, tosin Pilvi raportoi, että hänen Sarva -merkkiset kenkänsä olivat pitäneet jäällä todella hyvin. Ongelmana oli Sarvoissa kuitenkin se, että lumisilla osuuksilla ne upposivat alustaan kuin tervaan. Inoveissa tuota ongelmaa ei ollut, vaan lumella niillä oli mukava juosta. Sohjossa ei mikään kenkä tainnut toimia, niillä osuuksilla pärjäsivät ainoastaan voimakasjalkaiset juoksijat.

Juoksu ei oikein eilen kulkenut, ja loppuajaksi kellotin 47 minuuttia ja 13 sekuntia - 1.25 hitaammin kuin viime keväänä! Kylläpä harmitti, vaikken ennätyksiä uskonut rikkovani. En tiedä, oliko syy kelissä vai onko kunto yksinkertaisesti nyt huonompi. Toivon ensimmäistä vaihtoehtoa, mutta toisaalta olen hinkannut vain peruskuntolenkkejä viimeiset kuukaudet. Jalat ja erityisesti lonkankoukistajat ovat tuntuneet syksyn aikana tosi jäykiltä, ja rupesinkin miettimään, että onkohan spinningistä voinut olla juoksulleni haittaa? Hhhmm.

Joka tapauksessa, tästä lähtien alan käymään noissa testijuoksuissa joka kuukausi. Ja otan taas vauhtilenkit ohjelmaani, lusmuilut on niiden osalta lusmuiltu! Ehkä se vauhtikin sieltä alkaa taas löytyä. :)

Kämppäpostaus, osa1: olohuone

2011-12-16T22:51:00.000+02:00

Lunastan vihdoin tekemäni lupaukset kämppäpostauksen osalta, ja esittelen teille olohuoneemme. Syynä postauksen tekemättömyydelle ei ole laiskuus vaan se, että tämä meidän kämppä ei yksinkertaisesti vieläkään ole kunnolla valmis. :/ Kopioin Ian blogista kivan tavan esitellä kämppä osissa, mikä madalsi kynnystäni huomattavasti!

Muutama "varoituksen sana" lienee kuitenkin paikallaan: tämä meidän asunto on ihan opiskelijakämppä ja asumme vuokralla, joten sisustukseen ei siinä mielessä ole niin panostettu. Huonekalut on ostettu käytettyinä eikä kaikki sovi parhaalla tavalla toisiinsa. Toisaalta en muutenkaan ole mikään mestarisisustaja, ja kliinisen valkoisen trendisisustuksen sijaan oikeastaan tykkäänkin, että asunto näyttää asutulta ja kodikkaalta. Tai no, ei tämän kyllä aina tarvisi näyttää niin asutulta, nimim. sukset makkarissa...

Mutta niin, tässäpä olohuoneemme eteisestä päin kuvattuna.

Tykkään olohuoneen maanläheisestä värimaailmasta ja vähän hämyisestä tunnelmasta. Sohvan yläpuolella olevan taulun hankin vastikään ja olen hankintaan varsin tyytyväinen, tuohon oli vaikea löytää mitään kivaa...

Lipaston yläpuolella oleva taulu on Jussin tuliainen Aasian reissulta.

Olohuoneen hyllyköt ovat vanhemmiltani saadut Lundiat, ja ne ovat varmaan koristaneet vanhempienikin opiskelijakämppää. :D Tuo meidän kirjahylly muistuttaa vähän lastattua laivaa. Lisää säilytystilaa olen koettanut kehitellä noilla koreilla...

Mitään tämän fiksumpaa en olohuoneestamme oikeastaan osaa sanoa, enkä myöskään osannut ottaa hienoja ja taiteellisia yksityiskohtakuvia. ;( Kaikki kalusteet on tosiaan hankittu joko Tori.fi:stä tai ovat peräisin vanhasta asunnostamme. Voisin kysyä teiltä sisustusvinkkejä, mutta en taida, kun menisi varmaan koko huone uusiksi. :D

Rattoisaa perjantai-iltaa kaikille!

Paperinukkeleikki: edistysaskelia

2011-12-15T22:44:00.002+02:00

Lumoava lanka -lankakaupan ja bloggajakolleegani Raikun kanssa yhteistyössä toteutettava Paperinukkeleikki -projekti otti tänään jälleen edistysaskeleen. Projekti on viettänyt vähän hiljaiseloa syksyn ajan johtuen meidän molempien kiireistä, mutta tänään saatiin paljon juttuja mietittyä!

Ensiksikin, saatiin päätettyä, että mitä tehdään. Pähkäiltiin pitkään neuletakin ja tunikan välillä, mutta lopulta päädyttiin neuletakkiin, koska se on kuitenkin niin paljon käytännöllisempi. Raikulla oli inspismallikin mielessä: Costal Knits kirjasta löytyi kaunis neuletakkimalli nimeltä Rocky Coast Cardigan, joka on tyyliltään hyvin minunnäköiseni. Tästä mallista Raikun suunnittelemaan neuleeseen päätyy ainoastaan tekniikka, mutta muuten neuleen kuviot ym. suunnitellaan itse - oikeastaan tuo kyseinen malli toimii vain inspiraation lähteenä, lopputuloksen on tosin tarkoitus olla kyllä saman henkinen ja samaa perustekniikkaa hyödyntävä. Raiku on neulonut samaa mallia silmälläpitäen itselleen neuletakkia, joten ainakin yksi "koevedos" on tehty kyseisellä tekniikkalla,

Tässäpä Raikun oma Rocky Coast Cardigan puolivalmiina...

Minun neuleeseeni tulee pohjaksi todennäköisesti helmineuletta ja taakse tulee Raikun suunnittelema palmikkotyyppinen Charlotte -kuvio (täältä esimerkki kuvioinnista). Raiku suosii ylhäältä alaspäin neulomista, jolloin mallia pystyy sovittamaan matkan varrella ja sitä on helpompi muokata kuin neuletta, joka neulotaan useista eri kappaleista. Tekniikka, jonka neulemallista poimimme omaan neuleeseemme, ovat ns. Raglan hihat, jotka on ylhäältä alaspäin neulottaessa helpot tehdä.

Charlotte -kuviointia pipossa!

Minua inspiroinut kauluri, ohje täältä!

Otettiin minusta myös varmaan kymmenen eri mittaa suunnittelutyötä varten. Voi vitsi, kylläpä sitä joutuu kaikenlaista miettimään, kun neulomaan lähtee! En voi kuin hattua nostaa kaikille käsityöihmisille, jotka pystyvät moiseen. :)

Väriä ja lankaakin alustavasti miettiin - tässäpä eräästä langasta värivaihtoehtoja:

Mitäs mieltä olette neuletakkimallista? Entäpä väristä - mennäänkö perinteisemmällä linjalla vai kokeillaanko jotain uutta? :)

Kiva keskiviikko

2011-12-14T22:41:00.000+02:00

Tänä päivänä olen ehtinyt touhuta vaikka mitä kivaa! Päivä alkoi heti makoisilla yöunilla: kello ei tänä aamuna herättänyt töihin, vaan sain nukkua lähes kahdeksaan. Nautiskelin aamupalan kaikessa rauhassa, join kahvia ja kuuntelin jouluradiota. :) Rauhallisen aamun jälkeen tarvoin sohjossa koululle pitkästä aikaa ryhmäopetukseen.

Meillä alkoi vasta nyt ihotautien ryhmäopetukset, vaikka luennot luennoitiin jo loka-marraskuussa. Opetus alkoi onneksi suht kevyesti, sillä kertailimme hoitajan opetuksella kaikki ihonhoitotuotteet rasvoista kortisonivoiteisiin ja haavanhoitotuotteisiin. Oli hassua huomata, miten paljon haavanhoitojuttuja muistinkaan, sillä lääkiksen ekalla työskentelin kemian kurssin ajan hoitoapulaisena Kajaanissa ja sain aina silloin tällöin auttaa haavapolilla! Näköjään kaikesta kokemuksesta on hyötyä.

Koulusta iltapäivällä päästyäni suuntasin suoraan kevyelle lenkille - koetan tosiaan reenailla vähän kevyemmin tällä viikolla. Lenkkeilyjen jälkeen pyöräilin puolestaan keskustaan ja kosmetologikoululle, jossa kävin laittamassa kulmat ja ripset kuntoon! Onpas taas ihanaa, kun on kulmakarvat ja ripset suihkunkin jälkeen nähtävissä. :) Kosmetologihemmottelun jälkeen kiva päivä jatkui kahvikupposella kaverin kanssa ja New Year's Eve -leffalla. Aivan ihana hyvänmielen leffa, suosittelen katsomaan!

Lauha päivä mahdollisti pukeutumisen vähän kylmempään asuun ja minishorteihin. Mukavaa vaihtelua - alkaa tuntua siltä, että pahin pukeutumislama alkaa viimein talttua! Tukkani näyttää tähän aikaan vuodesta aivan hirveältä, kun pidän ulkona pipoa päässä... Pitäisi varmaan varata kampaaja-aika näin puolen vuoden jälkeen. :D Kuvissa näytän vähän hassulta, kun kulmissa on vielä kestoväriä ihossa ja silmätkin vähän sikkaralla, kun ne vuotivat värjäysprosessin aikana kovasti...

Huomenna olisi sitten vika päivä tämänsyksyisessä työpisteessäni, nyyh! Oon tykännyt kovasti olla siellä töissä, joten harmi, kun en siellä pysty enää jatkamaan. Onneksi kuitenkin muita töitä näyttäisi olevan näköpiirissä ainakin tammikuulle! Mukavaa illanjatkoa kaikille. :)

After Workout

2011-12-13T22:15:00.000+02:00

Yksi kunnon kohenemisen tärkeimmistä edistäjistä on riittävä palautuminen. Ravinto ja lepo ovat puolestaan tärkeimmän palautumista edistävistä tekijöistä, ja harjoittelun ollessa runsasta kumpaankin täytyy kiinnittää huomiota. Fyysisen rasituksen jälkeen kroppa kaipaa nestettä ja ravintoa aluksi palautumisen käynnistämiseen ja tämän jälkeen prosessin ylläpitämiseen. Kaikista tärkeintä on palauttaa elimistön neste- ja elektrolyyttitasapaino ja täydentää lihasten ja maksan glykogeenivarastot. Kovimmissa suorituksissa syntyy lihaksiin pieniä soluvaurioita, joiden korjaamiseen voidaan oikeanlaisella ravinnolla vaikuttaa.

Omalla kohdallani olen herännyt ravinnon tärkeyteen palautumisessa vasta pari vuotta sitten. Sitä ennen söin treenin jälkeen mitä sattuu ja mihin aikaan vaan, ja oikeastaan en pystynyt heti urheilusuorituksen jälkeen syömään juuri mitään. Niinpä suorituksesta saattoi kulua jopa tunteja, ennen kuin laitoin mitään suuhuni! Pienen totuttamisprosessin jälkeen olen pikkuhiljaa oppinut syömään ja juomaan heti urheilusuorituksen päätyttyä. Se, mitä syön tai juon suorituksen jälkeen, riippuu hyvin pitkälti siitä, millainen suoritus on takana (kilpailu, peruslenkki, lihaskuntoharjoitus jne) ja mitä olen syönyt päivän aikana muuten.

Suorituksen jälkeen tärkeintä on palauttaa kropan neste- ja elektrolyyttitasapaino, niinpä heti ensi töikseni juon jotain. Peruslenkin jälkeen juon yleensä ihan vettä tai laimeaa mehua tai vissyä. Yleensä noin puoli litraa menee kerralla, sitten juon illan mittaan lisää, jos janottaa. Kilpailusuorituksen jälkeen juon yleensä myös urheilujuomaa (Dexal light), koska kovemman hikoilun vuoksi olen menettänyt suoloja eikä eletrolyyttitasapainoa saa korjatuksi pelkällä vedellä tai vissyllä.

Kovempien treenien tai kisasuorituksen jälkeen turvaudun yleensä myös palautusjuomiin, jotka sisältävät sekä hiilihydraatteja että proteiineja. Suosikkipalautusjuomani on kaupallisista juomista Gainomaxin Recovery, mutta toisinaan sekoittelen itselleni coctailin hera -proteiinista ja maltodekstriinistä tai kaakaojauheesta. Erityisesti salitreenin jälkeen suosin tätä coctailia - puoleen litraan vettä sekoitan pari ruokalusikallista heraa ja yhden teelusikan kaakaojauhetta. Kaikista yksinkertaisin (ja kenties) parhain "palautusjuoma" on kuitenkin rasvattomaan maitoon tehty kaakao, joka maistuu niin kisan kuin tavallisen harjoituksen jälkeenkin!

Hyvin pian fyysisen rasituksen jälkeen pyrin myös syömään jotain pientä. "Palautumisruuissani" tärkeitä ominaisuuksia ovat nopeus ja helppous, ja niinpä suuhuni päätyi usein banaani tai muu hedelmä. Silloin tällöin teen suunnitusajoiltani tutun palautusevään, kinkkuvoileivän - jälleen protskuja ja hiilareita hyvässä suhteessa. :) Saliharjoittelun en välttämättä aina syö välipalaa - hera-juoma täyttää sen verran mukavasti -, mutta jos syön, syön yleensä maitorahkaa jonkun hedelmän kera.

1-2 tuntia suorituksen päättymisestä pyrin viimeistään syömään lämpimän aterian, jos olen urheillut ennen lounasta tai päivällistä tai kyse on kisasuorituksesta. Kaikista fiksuintahan olisi treenata ennen päivän hiilihydraattipitoisinta ruokaa, ja pyrinkin käymään treenaamassa alkuillasta. Silloin syön tosiaan ruuan suorituksen jälkeen, ja ruokaan panostamiseni riippuu aikalailla suorituksen rankkuudesta. Toki pyrin aina syömään terveellisesti ja monipuolisesti, mutta erityisesti kisan jälkeen katson, että lautaseltani löytyy kunnon annos pastaa ja vaikkapa broileria. Tavallisena arkena syön treenin jälkeen esimerkiksi broileriwokkia, munakasta taikka pastasalaatteja - paljon hiilareita, jonkun verran proteiinia ja runsaasti kasviksia. Aina en kuitenkaan ehdi urheilemaan suoraan töistä/ koulusta, jolloin joudun syömään päivällisen ennen treeniä. Tuolloin syön normaalin päivällisen, ja treenin jälkeen syön välipalan ja myöhemmin iltapalan!

Näin siis minä pyrin optimoimaan palautumiseni ravitsemuksen osalta! Varmasti niistäkin löytyy paljon parantamisen varaa, mutta josko joku saisi näistä jonkunlaista vinkkiä tai ohjenuoraa. :)

Radio TV Kombon podcastit netissä

2011-12-13T11:11:00.001+02:00

Heippa,

joku ehkä saattaa muistaa, että pari viikkoa sitten osallistuin OAMK:n viestinnän opiskelijoiden pyörittämän Radio TV Kombon keskusteluohjelmaan. Podcastit ovat nyt nähtävillä Kombon nettisivuilla, eli jos meikäläisen höpötykset kiinnostavat, klikkailkaa itsenne linkin takaa löytyville sivuille. Ehkä tämä tyydyttää videopostauksia kaipailevia lukijoita ainakin jonkun verran. :D

Mukavaa tiistai-päivää! :)

Treeniviikko 49

2011-12-12T21:11:00.000+02:00

MAANANTAI: juoksu 55min + kuntopiiri 65min (930kcal, ks 138, ms 179)

TIISTAI: pitkä lenkki 2h15min (1005kcal, ks 141, ms 156)

KESKIVIIKKO: juoksu 40min + spinning 70min (797kcal, ks 139, ks 169)

TORSTAI: aamu: aamulenkki 30min (234kcal, ks 144, ms 157)

ilta: juoksu 30min + kuntosalilla yläkroppaa 45min (434kcal, ks 123, ms 163)

PERJANTAI: lepo

LAUANTAI: juoksu 40min + shbam 45min + zumba 55min (813kcal, ks 125, ms 152)

SUNNUNTAI: pitkä lenkki 2h40min (1079kcal, ks 134, ms 163)

YHTEENSÄ: 13h

Viime viikolla selitin teille epäselvästi uudesta treenieni viikkojaksotuksesta, ja tällä viikolla oli taas määräviikon vuoro. Urheilin suht kevyellä teholla kasaan 13 tuntia, mikä on varmaan tämänhetkisellä ajankäytölläni aikalailla maksimi. Tosin viime viikolla oli yksi ylimääräinen vapaapäivä, mikä tavallaan mahdollisti suuremman treenimäärän. Sen kyllä huomasin, että heti kun treenaa yhtään enempää, syön ihan hullun paljon enemmän! Noh, ainakaan en pääse laihtumaan ja tulee ainakin ruokavalion puolesta panostettua palautumiseen. :D

Tällä viikolla edessä onkin sitten lepoa - tarkoitus olisi pitää ainakin kaksi täyslepopäivää ja pitää treenitunnit (oikeasti) maltillisina. Sen verran kuitenkin ajattelin lepoviikosta lipsua, että osallistun ehkä lauantaina kympin kisaan. :) Mutta katsotaan!

Vuosipäivää

2011-12-11T20:26:00.000+02:00

Viikonloppu on tällä kertaa mennyt rauhallisissa merkeissä, vaikka aihetta juhlaan onkin ollut. Jussin kanssa juhlistettiin eilen meidän tapaamisen nelivuotispäivää - kylläpä se aika rientää! :D Mehän tosiaan tavattiin jouluna 2007, kun oltiin molemmat Postilla töissä jouluapulaisina. Siinä joulukorttien lomassa sitten tutustuttiin, tosi romanttista. :D

Vuosipäivää juhlittiin aika perus treffimeiningeissä: mentiin eka syömään ja sitten leffaan. Meille toi oli kumminkin ihan luksusta, kun harvoin on aikaa/ varaa käydä seka leffassa että raflassa, yleensä valitaan jompi kumpi. Käytiin syömässä mun entisaikojen lemppariravintolassa Grecianissa, jossa tuli syötyä useaan otteeseen lääkiksen ekoina vuosina. Viimeiseen kolmeen vuoteen en kyseisessä kreikkalaisessa ravintolassa ole käynyt, mikä on vähän kumma, kun ravintola tosiaan lukeutuu suokkareihini. Grecian ei pettänyt tälläkään kertaa, ja vaikka menu oli suppea pikkujoulukauden vuoksi, löydettiin mieleistämme syötävää.

Tilattiin pitkästä aikaa kahdelle hengelle tarkoitettu ateriakokonaisuus. Alkupaloiksi saatiin muun muassa kreikkalaista salaattia, pitaleipää, tsatsikia, munakoisodippiä, grillattua halloumia ja täytettyjä viininlehtikääryleitä. Alkupalat olivat ihan superherkullisia, etenkin tsatsiki pitaleipineen vei kielen mennessään!

Pääruokana oli kunnon "lihalautanen", josta Jussi oli varsin innoissaan. :D Tarjolla oli kana- ja possuvartaat, kreikkalaisia jauhelihapihvejä ja rosvopaistia. Mä söin kanavartaan, joka oli varsin hyvä, ja maistelin jauhelihapihvejä ja rosvopaistia. Lampaanlihasta tehty rosvopaisti oli tosi maukasta ja mureaa - kannattaa varmaan tilata tuota, jos menee ensimmäistä kertaa käymään Grecianissa! Lisukkeena oli runsas keko lohkoperunoita ja jälleen ihanaista tsatsikia.

Hörpittiin jälkkäriksi kahvit ja murkinoinnin jälkeen suuntasimme Makuunin kautta leffateatterille. Kaiken sen tsatsikinsyönnin jälkeen lemuttiin aivan uskomattomasti valkosipulille, mahtoi vieressä istuvilla olla kestämistä. :D Käytiin katsomassa Tintin seikkailut 3D-versiona, ja leffa oli ihan viihdyttävä. Mulla jotenkin meinaa aina nenään sattua ne 3D -lasit, mikä on vähän häiritsevää. Pää tuli myös vähän kipeäksi leffan aikana, en sitten tiedä, oliko vika leffassa vai missä.

Toistan varmaankin noin miljoonatta kertaa itseäni, mutta tällaisen viikonlopun jälkeen on kyllä niiiin ihana ja levännyt fiilis! Vielä viikko koulua, ja sitten joulu"lomalle"... Mukavaa loppuiltaa kaikille!

Juoksumusaa

2011-12-10T16:56:00.000+02:00

Musiikin kuuntelu tuntuu olevan monelle lenkkeilijälle suorastaan välttämätön viihdyke. Itse kuuntelen musiikkia varmaan noin 75%:lla yksintehdyistä juoksulenkeistäni - läheskään aina mp3 -soitin ei siis lähde matkaani. Osa juoksulenkeistä on ehdottomasti sellaisia, joihin musiikki ei sovi: esimerkiksi aamulenkit on ihanaa tehdä ihan omissa ajatuksissa. Nykyisin olen juossut myös pitkiä lenkkejä ilman musiikkia - toisinaan on mahtavaa vaan nautiskella itse juoksusta luonnon keskellä. Toisaalta taas tietynlaiset lenkit suorastaan vaativat musiikkia: kovat vedot juoksumatolla yksinjuostuna ovat aika puuduttavia, jos korvissa ei pauhaa energinen musiikki!

Pitkissä juoksukilpailuissa, kuten puolimaratonilla tai kokonaisella, kuuntelen musiikkia yleensä ainakin osan aikaa. Maratonilla tosin olen pyrkinyt viihdyttämään itseäni myös kanssakilpailijoiden kanssa juttelemalla. Parhaimmillaan tunteita nostattavat biisit ovat auttaneet väsymyksen yli ja muutenkin vieneet keskittymisen pois tuskastelusta, ja kun juoksutempo pitkillä matkoilla on suht "hidas", vauhtikaan ei ole häiriintynyt. Lyhemmillä kisamatkoilla, kuten vitosella ja kympillä, en yleensä kuuntele musiikkia, sillä se jotenkin häiritsee keskittymistä. Etenkin vitonen on sen verran säpäkkä suoritus, että kovan juoksuvauhdin ylläpitoon täytyy keskittyä kaikin voimin! Musiikkia kuunnellessa keskittyminen herpaantuu helpommin ja askel mukautuu biisin tempoon, joka pahimmassa tapauksessa on aivan liian hidas. Joskus myös kuulokkeiden piuhat ovat häirinneet vauhdikasta käsien liikettä.

Juostessa kuuntelen aika erilaista musiikkia kuin normaalisti, ja soittimeltani löytyy lähinnä yökerhoissa ja hittilistoilla raikavaa poppia. Mitä tiukempaa jumputusta, sen parempaa se on juoksumusaksi. :D Treenibiiseiksi kelpuutan vähän rankempaakin musiikkia, ja silloin tällöin kuuntelen muun muassa Linkin Parkia ja Ramsteinia! Musiikin tarkoitus on lähinnä herättää tunteita, nostattaa fiilistä tai kasvattaa aggressiota, eli toisin sanottuna saada hyvälle fiilikselle ja/tai viedä ajatukset pois mahdollisesta tuskasta. Treenibiisejä pyrin vaihtelemaan aika tiuhaan tahtiin, mutta muutama ikisuosikki pysyy aina matkassa tiukkoja tilanteita varten. :)

Tässäpä kuitenkin muutama esimerkki suokkaritreenibiiseistäni:

FloRidalla on tosi paljon hyviä treenibiisejä, tässä niistä yksi!

Scooteria en kuuntele koskaan muulloin urheillessa... Mut Shake That toimii tiukoissa tilanteissa, tätä kuuntelin muun muassa Berliinissä loppusuoralla!

Rihannalta löytyy useampikin juoksenteluun sopiva biisi. We found the love on niistä uusin...

Jennifer Lopezin energisten lattarirytmien tahdissa on mukava tehdä kovempiakin lenkkejä. :)

I like to move it toimii erityisesti ennen starttia fiiliksen nostattajana!

Ja nyt te vuorostaan saatte laittaa lempparibiisinne jakoon!

Rakkaudesta palmikoihin ja neuleisiin

2011-12-08T22:08:00.000+02:00

Ostospostaukset ovat mielestäni yleensä hieman tylsiä, varsinkin, jos niitä viljellään blogissa lähes päivittäin. Nyt en kuitenkaan voinut vastustaa ostospostauksen kyhäämistä, sillä olen nimittäin ostanut tässä syksyn mittaan pari kivaa ja lämpöistä juttua, jotka haluan teille näyttää. :) Mutta ehkä tämä sallittakoot, kun edellisestä on jo aika kauan aikaa. ;)

Söpö luonnonvalkea pipo on peräisin Gina Tricotista - itse asiassa ostin tämän Berliinistä, mutta kaipa näitä Suomestakin löytyi. Muhkea huivi mätsää pipoon ja lämmittää oikein mukavasti. :)

Kamelinvärinen palmikkoneule on myöskin peräisin Ginasta. Paita on aika lyhyen mallinen, mutta itseäni helman lyhyys ei ole mitenkään häirinnyt.

Karvahuppuneule on itseni hemmottelu-ostos veronpalautusrahoillani, joista loput menivät tiukkaan säästöön (nyyh). Tykkään ihan hulluna tästä neuleesta ja etenkin ihanasta karvahupusta - se on niin lämminkin! Ostin koon 36, kun pienempiä ei ollut, ja aika reilu tämä on päällä. Mutta eipä reilu koko rennossa neuleessa haittaa, ja jos alkaa haitata, ajattelin kokeilla pesua hieman liian korkeassa lämpötilassa. :D

Lisää opiskelijoita lääkikseen?

2011-12-07T20:13:00.000+02:00

Opetusministerimme väläytteli tässä taannoin ajatuksiaan lääkäriopiskelijoiden määrän lisäämisestä. Maata kun vaivaa edelleen lääkäripula, vaikka sisäänottomääriä on jo nostettu - niinpä niitä täytyy ministerin mielestä lisätä vieläkin enemmän, jotta syrjäkylille vihdoin saadaan lääkäreitä. Ykkösvuoden lääkisläisiä ministerin mukaan on tällä hetkellä reilut 400, mikä on aivan liian vähän - määrää tulisi lisätä aina kahdeksaansataan uuteen opiskelijaan. Mutta onko lääkärinalkujen määrän kasvattaminen ratkaisu lääkärivajeeseen?

Ensinnäkin, päättäjät eivät ole pysynyt ihan ajan tasalla uusien opiskelijoiden määrässä. Neljänsadan sijasta lääkiksen ovet aukaisee yli 600 fuksia - osa heistä on ollut aikaisemmin jossain muualla opiskelemassa, minkä vuoksi heitä ei ole laskettu ensivuoden opiskelijoiksi toista kertaa. Niinpä olemme jo tällä hetkellä lähempänä päättäjien tavoitetta kuin tilastojen valossa näyttää!

Toisekseen, idea lääkäriopiskelijoiden määrän kasvattamisesta lääkäripulaa paikkaamaan on sinänsä hyvä ja yksinkertainen - harmi vain, että käytännöntoteutus on kaikkea muuta. Kuten varmaan teistä moni tietää, lääketieteelliset tiedekunnat kärsivät jo tälläkin hetkellä valtavasta resurssipulasta. Opiskelijamäärää on kasvatettu 2000-luvun alussa, mutta esimerkiksi opetushenkilökunnan määrää ei todellakaan ole lisätty samassa suhteessa. Esimerkiksi Oulussa yhtä opettajaa kohden oli muutamia vuosia aikaisemmin 4,5 opiskelijaa, kun taas nykyisin opiskelijoita per opettaja on 7,6! Muissa tiedekunnissa tilanne on hyvin samankaltainen. Helsingissä pullat ovat olleet parhaiten uunissa, mutta määrärahoja ollaan sielläkin supistamassa.

Luonnollisesti olen itse hyvinkin vastaan opiskelijamäärän lisäystä. Ryhmäkoot on meillä nyt jo todella suuret - pienryhmässä voi helposti olla 8 opiskelijaa, kun ideaaliluku olisi 3-4! Iso ryhmäkoko on ennen kaikkea potilaan kannalta inhottavaa, kun opetustilanteet kestävät pitkään kahdeksan kandin räpeltäessä potilasta. Sitä minun on vaikea sanoa, että miten opettajavaje vaikuttaa opetuksen laatuun, kun en tiedä paremmasta. Olemme kyllä aina saaneet opiskeltua kaiken tarvittavan, mutta se on tosiaan vienyt aikaa ja joskus on tarvittu erikoisjärjestelyjä (esimerkiksi potilaiden loppuessa on täytynyt tutkia päivystyspotilaita). Varmasti kuitenkin ainakin pientä heikentymistä vuosien saatossa on tapahtunut, kun opetus ei voi olla yhtä henkilökohtaista kuin aikaisemmin. Opettajat ovat kuitenkin taatusti kovilla, kun he koettavat pitää opetuksen laadun jokseenkin tasokkaana alati kiristyvissä olosuhteissa!

Ulkopuoliset ihmiset yleensä kritisoivat lääkisopiskelijoita (ja lääkäreitä) penseydestä kouluttaa lisää lääkäreitä. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että lääkärit haluavat ahneuttaan pitää ammattikuntansa pienenä, jotta työntekijän markkinat säilyisivät ja kilpailu työpaikoista pysyisi pienenä. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole! Totuushan on se, että yhä useampi lääkäri uupuu työtaakkansa alla erityisesti syrjäseuduilla tai epäsuosituimmilla erikoisaloilla. Varmasti monelle puurtajalle auttava kollega tai pari olisi todellakin mieleen!

Totuus on vain se, että erityisesti syrjäseutujen lääkäripulaa ei ole tähänkään mennessä onnistuttu helpottamaan lääkäriopiskelijoiden määrää lisäämällä. Enkä kyllä minäkään keksi, miten asia voitaisiin yksiselitteisesti ratkaista. Työntekijöitä kun ei voi minnekään pakottaa, niin ainoiksi vaihtoehdoiksi jäänee tehdä haettavasta työstä sen verran mielenkiintoista ja ennen kaikkea hallittavaa, että hakijoita saadaan. Suurin ongelmahan syrjäseuduilla työskentelyssä on työn liiallinen määrä ja konsultaatiomahdollisuuksien puute. En minä ainakaan haluaisi työskennellä yksin "korvessa", jossa en saisi apua keneltäkään ja olisin jatkuvasti ylitöissä, vaikka saisinkin hurjaa liksaa!

Toinen asia, mihin voitaneen vaikuttaa, on erikoitusmiskoulutuksen koordinointi. Nythän suosituimmille aloille saattaa joutua jonottamaan parikin vuotta, mutta epäsuosituimmille aloille erikoistuvia ei saada sitten millään. Näinpä tietyt paikat pysyvät täyttämättä ja toisiin on ylitunkua. Ehkä jonkinlainen hakusysteemi erikoistumispaikkoihin olisi järkevää?

Joka tapauksessa, mielestäni aloituspaikkoja ei todellakaan tule lisätä, vaan keskittyä lisäämään resursseja jo nykyisellä opiskelijamäärällä. Lääkärikoulutuksen laatuun kannattaa todella panostaa, sillä mitä paremmilla käytännöntaidoilla varustettuja vasta valmistuneet lääkärit ovat, sitä rohkeammin he uskaltautuvat itsenäiseen työhön esimerkiksi terveyskeskuksissa.

Itsenäisyyspäivää

2011-12-06T21:50:00.000+02:00

Hyvää itsenäisyyspäivää! Täällä päivä on sujunut tosi rennoissa merkeissä ja ekstravapaapäivästä nauttien. Tosin en saanut niin ihania yöunia kuin haaveilin: heräsin aamuyöstä naapureiden huutoon ja tappeluun! Ilmeisesti kaksi miestä yläkerrassa ottivat mittaa toisistaan niin että huuto raikui ja myske kuului. Lopulta päädyttiin soittaan poliisit tsekkaamaan tilanne. En sit oikein saanut unta heti tuon episodin jälkeen...

Aamupäivällä käytiin kaverini Pilvin kanssa heittämässä parin tunnin juoksulenkki ihanan talvisissa maisemissa lähipurtsilla. Illalla sit kokoonnuttiin porukalla meille syömään hienoa itsenäisyyspäivän juhlaillallista: pitsaa ja fetsalaattia! :D :D Aika karua, mutta kun pitsaa teki mieli, niin no can do... Tarjolla oli sekä kinkku-tonnikala-, tonnikala-katkarapu - ja tonnikala-sipuli-pinaatti -pitsaa, joista jälkimmäinen oli suosikkini. Jälkkäriksi nautittiin sentään supisuomalaista Aino-jätskiä kahvin kera.

Ilta on sujunut Linnan juhlia seuraillessa ja bongasinpa sieltä erään tutunkin. :) Kohta taidan mennä nukkumaan, toivottavasti naapurit eivät ensi yönä tappelisi! Mukavaa illanjatkoa kaikille. :)

Urheiluni viikolta 48 ja uusi viikkorytmitys

2011-12-05T22:33:00.000+02:00

MAANANTAI: juoksu 20min + intervalli -spinning 55min + juoksu 20min (590 kcal, ks 132, ms 165)

TIISTAI: peruskuntolenkki 1h35min ( 615kcal, ks 132, ms 154)

KESKIVIIKKO: juoksu 30min + piloxin 55min (580kcal, ks 135, ms 171)

TORSTAI: juoksu 40min + bodypump 55min + shbam 45min (808kcal, ks 127, ms 158)

PERJANTAI: kevyt juoksu 50min (353kcal, ks 138, ms 157)

LAUANTAI: pitkä lenkki 2h15min (959kcal, ks 135, ms 164)

SUNNUNTAI: lepo

YHTEENSÄ: 9h 55min

Kiitos Lenkkareissa -blogin Ninnin neuvojen, olen siirtynyt rytmittämään peruskuntokauden harjoitteluni 2-2-3-1 -viikkorytmityksellä. Tämä siis tarkoittaa sitä, että treenini etenevät neljän viikon sykleissä. Kaksi ensimmäistä viikkoa ("kakkosviikot") treenaan ns. normaalisti, mikä mun tasolla tarkoittaa 9-11 viikkotuntia ja keskimäärin yhtä tehotreeniä. Viikko 3 on määräviikko, jolloin treenituntien määrä kohoaa 12-15 viikkotuntiin, enkä tee välttämättä mitään kovin tehokasta. Viimeinen viikko eli viikko 1 on lepoviikko, jonka tarkoituksena on luonnollisesti palautella kroppaa. Viikkotuntimäärä pysyy maltillisena (5-8 tuntia), ja sekä pitkät että tehoharjoitukset jäävät väliin.

Olen pian tehnyt yhden syklin tällä uudella rytmityksellä ja täytyy sanoa, että olen tykännyt. Rytmitys on selkeä noudattaa ja ennen kaikkea järkevä. Harjoittelumäärien olisi tarkoitus kasvaa syklin mittaan siten, että ensimmäinen "kakkosviikko" on keveämpi kuin toinen, ja määräviikolla sitten treenanataan selkeästi enemmän. Mun harjoittelua tämmöinen pidemmän tähtäimen ajattelu järkevöittää huomattavasti, sillä helposti sorrun junnaamaan ja tekemään viikosta toiseen samanlaisia harjoitteita. Sen ansiosta mulla jää kunnon lepoviikotkin tosi vähäisesti - tämän ohjelman myötä uskon, että mun lepoviikkojen määrä kasvaa. Toisaalta treenin kokonaismäärä pysyy samana, kun tulee tehtyä kunnon määräviikkokin!

Viime viikon teemana oli "2", eli normaalilla treenimäärällä mentiin. Tarkoitus oli nostaa viikkotuntimäärää reippaasti yli 10, mutta tavoitteesta jäätiin... Mutta eipä se ole niin vakavaa. :) Juoksin taas pitkän lenkin kokonaan ilman musiikkia - siitähän alkaa kohta muodostua tapa! Viikon kovan treenin tein vaihteeksi spinnaamalla intervalleja. Kuluvan viikon teemaksi tulee sitten määrä eli 3, ainakin pitäisi olla paukkuja harjoitella, kun viime viikko jäi vähän hintsummaksi.

(kuva: weheart.com)

Häähumussa

2011-12-04T19:35:00.000+02:00

Eilen yksi pitkäaikaisimmista ystävistäni meni naimisiin Kajaanissa. Häät olivat todella tunnelmalliset ja koskettavat, ja loppuillasta meininkiä riitti tanssilattialla! Bileet jatkuivat loppuyöstä Ysikutosessa, joka on nostalginen nuoruusvuosieni baari - tosin täytyy kyllä sanoa, että aika oli ehkä kullanut muistot paikan hehkeyden suhteen. :D No, hauskaa riitti, ja se on pääasia!

Hääasun suhteen mulla oli pienoisia ongelmia, mä kun en kauheasti omista mitään talvihäihin soveltuvaa. Päädyin sitten pistämään ylleni vanhan punaisen Vilasta hankitun mekon - tarkoituksena oli yhdistää siihen ruusukuvioiset sukkahousut, mutta ne menivät viime viikonlopun kemuissa rikki.. Mustat perussukkahousut saivat siis kelvata.

Hiukset laitoin itse, ja lopputulokseen olin kohtuullisen tyytyväinen. Piippasin pohjaksi kiharat, jotka aukaisin sormin ja tupeerasin tyvestä. Lopuksi asettelin kiharat sykeröksi toiselle puolelle päätä ja kiinnitin pinneillä, ja tadaa, kampaus oli valmis!

Ruoka häissä oli ihan superhyvää ja vaihtoehtoja oli tosi monia, mikä lämmitti tällaisen nirsomman ruokailijan mieltä kovasti. :D

Hääkarkit olivat tosi söpösti "pakattuja" käsintehtyjä konvehteja - nam!

Nyt väsyttää aika huolella eikä juttukaan oikein luista... Palataan huomenna virkeämpänä ja freesimpänä - hyvää sunnuntai-illan jatkoa siis!

Pieni suksienvalintaopas

2011-12-03T21:19:00.001+02:00

Kävin eilen Kajaanin Intersportissa avittamassa vähän joulupukkia suksien valinnassa. Kyselin tutulta myyjältä vähän vinkkejä suksien valintaan, ja ajattelin jakaa vinkit teidän kanssanne. :)

Suksien valinnassa tärkeinta on aluksi luonnollisesti miettiä, halutaanko perinteisen vai luistelutyylin sukset. Aloittelijan kannattaa ehkä valita perinteisen sukset, sillä niillä voi myös kokeilla luistelua - luistelusuksilla ei voi oikein hiihtää pertsaa. Urheiluliikkeissä myydään usein ns. peruspaketteja, jotka sisältävät sukset, siteet ja sauvat. Aloittelijoille peruspaketti on ihan passeli, mutta hiihtoa enemmän harrastavien kannattaa panostaa ja ostaa jotain peruspakettia tasokkaampaa.

Perinteisen suksia valitessa on tärkeää kiinnittää huomiota sopivaan jäykkyyteen, jonka mittaamiseen kannattaa pyytää apua myyjältä. Pääperiaateena on, että kun seisoo suksien päällä, suksien ja lattian väliin laitetun paperin tulisi pystyä liukumaan noin 60cm. Kun painoa on vain toisella jalalla, paperin ei pitäisi liikkua ollenkaan. Näin ollen hiihtäjän paino on tärkeämpi kriteeri suksien valinnassa kuin pituus! Kannattaa myös tsekata suksen pohjamateriaali: jos hiihtoa harjoittaa vähänkään aktiivisemmin, kannattaa panostaa huokoiseen pohjamateriaaliin muovisen sijasta.

Luistelusuksien pohjan pitää olla huokoinen. Suksen jäykkyys ei ole niin suuri tekijä luistelusuksia valitessa kuin perinteisen suksissa. Luistelusuksen päältä ei ponnisteta vaan suksen tulee olla jatkuvassa liikkeessä, joten suksen täytyy olla perinteisen suksea jäykemmät. Kun suksi on tasaisella maalla ja hiihtäjä seisoo sen päällä yhdellä jalalla, tulisi alle laitetun paperin liukua alla parinkymmenen sentin matkalta.

Sopiva perinteisen suksen pituus on 15-25cm hiihtäjän pituutta enemmän, ja sauvan pituuden saat kertomalla oman pituuden 0,82-0,85. Liian pitkät perinteisen sukset ovat kömpelöt, toisaalta taas liian lyhyet sukset tuntuvat epävakaalta. Luistelusukset ovat hieman perinteistä lyhyemmät, 5-15 senttimetrin lisäys omaan pituuteen riittää. Sauvan pituus on 0,89-0,92 kertaa hiihtäjän pituus.

Omaan pakettiini valikoitui Atomicin luistelutyylin kilpatason sukset - kyllä näillä passaa talvella hiihdellä! Nyt vaan toivotaan, että saataisiin sitä lunta. :)

(lähde täältä)

Feta-kasvispiirakka ja kinkku-paprikapiirakka

2011-12-02T21:07:00.000+02:00

Muutama teistä pyysi reseptejä viime viikonlopun tuparitarjoiluistani, ja tässäpä ohjeet suolaisiin piirakoihin. Feta-kasvispiirakan resepti on peräisin Ullanunelmista ja kinkku-paprikapiirakka Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -kirjasta. Molempiin piirakoihin tuplasin ohjeen, jolloin piirakkaa tuli noin pellillinen. Molemmat tekivät oikein hyvin kauppansa, suosittelen kokeilemaan! Etenkin feta-kasvispiirakka oli omaan makuuni. :)

Feta-kasvispiirakka

Pohja:

75g voita

3,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

Täyte:
2 tomaattia

1 sipuli

150g parsakaalia

fetajuusto

2 dl ruokakermaa

2 kananmunaa

juustoraastetta

suolaa, mustapippuria

Sekoita pohjan aineet keskenään ja painele piirakkavuuan pohjalle. Esipaista 200-asteisessa uunissa 7-10 minuuttia. Asettele renkaiksi leikatut tomaatit vuuan pohjalle, asettele päälle parsakaali ja sipuli. Ripottele päälle fetajuustoa. Sekoita keskenään kananmunat, ruokakerma ja mausteet ja kaada piirakan päälle. Ripottele päälle juustoraastetta päälle. Paista 175 asteessa noin 1 tunti.

Kinkku-paprikapiirakka

Pohja:

100g voita

2,5 dl vehnäjauhoja

0,5 dl vettä

Täyte:

100g savukinkkua

1 paprika

2 kananmunaa

2 dl ruokakermaa

juustoraastetta

suolaa, valkopippuria

Sekoita pohjan ainekset keskenään ja taputtele piirakkavuuan pohjalle. Paista pohjaa 225 asteessa 10-13 minuuttia. Paloittele kinkku ja silppua paprika, asettele ne puolikypsälle pohjalle. Sekoita kananmunat, ruokakerma ja mausteet keskeenään ja kaada piirakan päälle. Ripottele päälle juustoraastetta ja paista uunissa 225 noin 20 minuuttia.

Ressissä

2011-12-01T22:06:00.000+02:00

Stressiä tosiaan pukkaa! Tiistaina pohdiskelin, luovuttaako vaiko ei kliinisen kemian suhteen. Päätin sitten lopulta kuitenkin yrittää tehdä tenttiä, vaikka alkuviikko onkin mennyt ihan hulinoissa. Eilen lähdin liikenteeseen ennen kahdeksaa aamulla, ja tulin kotiin vasta puoli yhdeltätoista illalla... Lukemisen aloittaminen jäi tosiaan tähän aamuun, ja oon koettanut pakertaa tenttiprujujen äärellä ahkerasti.

Jos jotain positiivista pitää sanoa, niin oon huomannut tänä syksynä mun opiskelutehokkuuden kohentuneen. Oon jotenkin kai osannut kiinnittää opiskeltaessa huomion keskeisimpiin asioihin ja muutenkin opiskellut tehokkaammin. Kun aikaa on vähän, se vähän pitää käyttää hyödyllisesti! Vaikka tänään luinkin päivän kotona ja vieläpä koneen äärellä, onnistuin pitämään netissä surffailun määrän suht vähäisenä.

No, saattaa silti olla, että lukemiseni ei riitä tentin läpäisyyn, mutta olenpahan ainakin yrittänyt! Toisaalta en jaksa enää stressauttaa itseäni enempää - haluan nukkua kunnon yöunet. Tämä stressitaso on oikeastaan vähäinen siihen nähden, millaisissa tuskissa oon joskus aikaisemmin kieriskellyt tenttiä edeltävänä iltana.

Kaiken stressin ja ankeuden keskellä Jussi päätti piristää minua ihanalla Hello Kitty -suklaakalenterilla! Olin ihan superiloinen, kun eilen tämän keittiönpöydältä löysin. :) Kalenterin suklaa on sellaista perinteistä "pahaa" kalenterisuklaata, mutta musta se on ainut oikea kalenterisuklaamaku. Oikein kaipaisin tätä makua viime joulukuussa Jenkeissä!

Jepjep, taidanpa tästä nyt tehdä viime hetken kertailut ja sitten alkaa iltapuuhiin. Ihanaa alkanutta joulukuuta kaikille! :)

Unelmien urheilurintsikat

2011-11-30T22:53:00.000+02:00

Eräs lukija kyseli urheilurintaliivi-suosituksiani, joten täältä pesee! Aiemmin käytössäni ahkerasti olleiden Triumphin urheilurintsikoiden valmistuksen loputtua (?) olen etsiskellyt uusia suokkariliivejä. Ja nyt taisi tärpätä! Tilasin nimittäin Startfitnessistä Shock Absorber -liivit, ja muutaman käyttökerran jälkeen olen tykästynyt niihin oikein kovasti.

Olen tosi tarkka urheilurintsikoiden suhteen, enkä voisi edes kuvitella urheilevani huonoissa urheiluliiveissä, puhumattakaan tavallisista rintsikoista! Vaikka en tosiaankaan ole mikään povekas, oloni on tosi epämukava, jos tunnen oloni hölskyväksi. Shock Absorberin nettisivuilla sanotaankin seuraavaa: "Rintojen tukeminen liikunnan aikana on äärimmäisen tärkeää estääksesi rinnoillesi aiheutuvia pysyviä vaurioita. Rintarauhaskudos ei sisällä lainkaan lihasta. Rintarauhasia pitävät paikoillaan ainoastaan ohuet sidekudossäikeet, Cooperin ligamentit ja ihokudos. Ligamentit venyvät noin 1-3 mm vuodessa. 30:ssa vuodessa rinnat laskeutuvat noin 3-9 cm, riippuen rintojen koosta ja tuesta, erityisesti rasittavan liikunnan aikana. Rinnat liikkuvat A-G -kupeilla 4-15 cm juoksun aikana. Mikään rintalihasharjoitus ei palauta venyneitä ligamentteja ja ihoa ennalleen."

Shock Absorberilta löytyy ainakin neljän eri tukitason liivejä. Itselle sopivan tukitason voi valita harrastettavan urheilulajin ja oman kuppikoon mukaan. Ykköstukitason liivit käyvät vähän pienempipoviselle esimerkiksi joogailuun, mutta kaikenkokoisten juoksijoiden on syytä käyttää nelostukitason liivejä. Itse tilasinkin kahdet nelostukitason liivit, koska harrastan pääasiassa juoksua ja muita raskaita lajeja.

Tilasin liivini normaalissa ympärysmitassani, mutta äitini suosituksesta otin normaalin kuppikokoni sijaista yhden koon pienemmän kupin liivit. Kun liivit saapuivat, katsoin ihmeissäni, että mitkä pikkutopit oon mennyt tilaamaan. :D Kuitekin sovittaessa liivit olivat hyvät ja mukavasti muutenkin ovat käytössä tuntuneet hyvältä ja tosi napakoilta. Rintani tuntuvat pysyvän paikalleen läntättyinä vaikka pompin kuinka. :D En tosin tiedä, miltä yhtä kuppikokoa isommat liivit olisivat tuntuneet.

Kaiken kaikkiaan Shock Absorberit ovat olleet ehdottomasti kaikista tukevimmat urheilurintsikat, joita olen koskaan käyttänyt. Niitä voi myös säätää olkaimien lisäksi selästä kahdesta kohtaa, minkä asiosta ne saadaan istumaan todella hyvin. Suosittelenkin antamaan Shock Absorberille mahdollisuuden täydellisiä urheilurintsikoita metsästettäessä! :)

Potilaana

2011-11-29T22:33:00.000+02:00

Tänään vietin pitkästä aikaa täyttä vapaapäivää töiden osalta. Tuntui vähän oudolta, kun oikeastaan koko marraskuun oon tehnyt töitä tosi tiiviisti! Koulua on ollut niin vähän, että olen tainnut viimeksi käydä siellä reilu 1,5 viikkoa sitten. :D

Tämä päivä ei kuitenkaan kulunut lomailun merkeissä, vaan heti aamukahdeksan jälkeen ajelin YTHS:lle lääkäriin. Kuten olen täällä blogissakin kertonut, sairastan tosiaan astmaa, ja tänään oli vuorossa kontrollikäynti astman vuoksi. Astmakontrolleissa olisi hyvä käydä noin kahden vuoden välein, vaikka tilanne olisikin stabiili. Omalla kohdalla edellisestä käynnistäni oli kuitenkin jo aikaa, joten oli todellakin aika terästäytyä asian suhteen!

Vastaanotolla huomasin muutenkin olevani vähän hulttiomainen potilas. Olin esimerkiksi unohtanut tyystin tehdä ennen kontrollia PEF -arvojen seurantaa (uloshengityksen huippuarvojen mittaus) ja lääkitystänikään en ollut käyttänyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (tosin tämä kyllä menee osittain sen piikkiin, että urheilen niin paljon). Uusittavat reseptinikin olin tietenkin unohtanut kotiin... Vastaanotolla tuli vähän hassu olo, kun jotenkin mulle realisoitui se, että miten paljon potilaidenkin pitää muistaa kaikenlaisia ohjeistuksia ja tehtäviä, joita lääkärit antavat. Mäkään en muista tehdä tarvittavia mittauksia, niin kuinka voisi joku vähän höperöitynyt vanhus muistaa? Ollaanpa me lääkärit aika vaativia. :D

Pikku selkkauksista huolimatta sain kontrollikäynnin hoidettua ja loppupäiväksi suuntasinkin koululle valmistautumaan kliinisen kemian ryhmätyöhön. Mulla on kauhea dilemma tuon kliinisen kemian kanssa: perjantaina olisi tentti, mutta en ole ehtinyt lukea vielä yhtään (enkä ehdi ennen torstaita) enkä kyllä ole käynyt luennoillakaan (niitä oli vain muutama ja ne olivat aika tylsiä). Mua huvittaisi kauheasti ottaa vähän lepiä ja lähteä kotikotiini Kajaaniin jo torstai-iltana rentoutumaan porukoiden seuraan... Mutta jos päätän mennä tenttiin, se tarkoittaa huhkimista ja tuskailua torstaina, ja pääsisin lähtemään Kajaaniin vasta perjantaina, enkä siellä ehtisi hommailla juuri mitään... Hhmm.

Päivän asuun sain ympättyä tämänhetkisen suosikkiväriyhdistelmäni eli oliivinvihreä-kameli -kombon. Pitäisi kyllä skarpata tuon pukeutumisen suhteen, mutta inspistä ei sit löydy millään. Ja kampaajallakin voisi näköjään käydä, ainakin näiden kuvien katselun jälkeen. :D

Saa nyt nähdä, mihin ratkaisuun päädyn tuon tenttiasian suhteen... Vaikka täytyy kyllä sanoa, että kiireisten viime viikkojen jälkeen tenttiinluku ei kyllä naposta yhtään, ja sohvalle meritähdeksi heittäytyminen houkuttelisi sitäkin enemmän! Mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, vai miten se nyt meni... Mukavaa tiistai-illan jatkoa kaikille! :)

Urheiluviikko 47

2011-11-29T11:14:00.001+02:00

MAANANTAI: peruskuntolenkki 1h30min (633kcal, ks 137, ms 153)

TIISTAI: peruskuntolenkki 1h (444kcal, ks 142, ms 158kcal)

KESKIVIIKKO: juoksu 30min + piloxing 55min ( ks 126, ms 156)

TORSTAI: vauhtikestävyyslenkki 1h15min: 20min alkuverryttely + 4x7min vedot 3min palautuksilla + 15min loppuverrytely (671kcal, ks 158, ms 187)

PERJANTAI: juoksu 15min + yläkroppaa salilla 40min + zumba 55min + juoksu 15min (739kcal, ks 125, ms 159)

LAUANTAI: pitkä lenkki 2,5h (1147kcal, ks 142, ms 159)

SUNNUNTAI: lepo

YHTEENSÄ: 9h 50min

Viime viikon urheilut sujuivat normaaliin tapaan, ja tarkoituksena oli lepoviikon jälkeen tehdä tavanomainen treeniviikko. Harmillisesti lepoviikkoon nähden tuntimääräerotus jäi vähäiseksi (50minuuttia) mutta no, kaikkea ei voi saada... Sen verran voin kuitenkin itseäni hieman kehaista, että sain piiiitkästä aikaa tehtyä kunnon vauhtikestävyystreenin juosten! Maratonin jälkeen en pahemmin ole jaksanut vk:ta treenata, mutta nyt täytyy ottaa taas ottaa sekin takaisin ohjeelmaan. Viikon pitkä lenkkikin oli sarjassaan hieman historiallinen, sillä juoksin sen kokonaan ilman musiikkia!

Santa baby...

2011-11-28T22:14:00.000+02:00

Alkaa olla se aika vuodesta, kun tontut kuikkivat ikkunoiden alla ja tsekkailevat kilttien lasten perään. Nopsimmat lapsukaiset ovat jo varmaan jättäneet lahjatoivelistat ikkunalaudalle tonttujen toimitettavaksi joulupukille. Ajattelin helpottaa tonttujen työtä kokoamalla lahjatoiveeni kollaasin muotoon, niinpä heidän ei tarvitse henkeään uhmaten kivuta kakkoskerrokseen, vaan voivat kätevästi surffata suoraan blogiini!

1. Uusi wokkipannu tulisi tarpeeseen, sillä entisen kansi syttyi tässä taannoin tuleen! :D Kannen puuttuminen on asettanut pieniä haasteita ruuan hauduttamiselle.

2. Vaikka aiemmin kammoksuin UGGeja, olen pikkuhiljaa alkanut lämmetä niille. Mitkään nätit jalkineethan ne eivät ole, mutta paukkupakkasella umpihangessa tarpomiseen ne varmasti olisivat hyvät!

3. Yöpukutilanteeni on varsin kehno, joten olisi ihanaa, jos pukinkontista löytyisi söpö, mutta lämmin yökkäri.

4. Petivaatteita meillä on aika huonosti, oikeastaan todella huonosti... H&M Homelta pukki voisi hankkia niitä huokeaan hintaan. :D

5. Moshinon Glamour on suosikki hajuveteni, ja harmillisesti pullossa on enää pieni tilkka tuota jumalten tuoksua jäljellä...

6. Rannekellon perään olen haikaillut jo pitkään, mutta se on sen hintaluokan ostos, että ei ihan helposti ole tullut sijoitettua. Ehkä pukilta löytyisi ylimääräistä?

7. Mulberryn kaulahuivi olis pikantti lisä huivivarastooni. ;)

8. Sukset ovat näistä kaikista se ehdoton ykköstoiveeni, ja luulempa, että joulupukki investoi näihin muiden lahjojen kustannuksella - ja hyvä niin!

9. Graftin superlämmin aluskerrasto lämmittäisi kovasti, kun viiletän uusilla suksilla pitkin maita ja mantuja. :)

Mitäs sinä toivot joululahjaksi? :)

Tuparit&valmistujaispirskeet

2011-11-27T20:31:00.000+02:00

Kuten aiemmin taisin jo mainita, Jussi valmistui viime torstaina kauppatieteiden maisteriksi. Maisterintutkintoa juhlistaaksemme päätimme pitää ystävillemme kekkerit, ja samalla tuli vietettyä "uuden" kämppämme tupareita.

Valmistelin kemuja leipomalla perjantaina kahdesta iltakymmeneen. Koetin kaikin keinoin välttää viime hetken paniikkia, ja siksi halusin, että mahdollisimman paljon juttuja on valmiina jo perjantaina. Lauantaille jäi ainoastaan salaattien ja antipastojen teko sekä porkkanaleivosten kuorruttaminen, joka epäonnistui pahanpäiväisesti! En tajua, mikä kirous mun ylle on langetettu, kun en KOSKAAN saa ruokaa näyttämään nätiltä!

Kemut starttasivat kuudelta, ja yllättäen ensimmäiset vieraat tulivat aika pian kuuden jälkeen (yleensä kaikki tulevat vasta 1-2 tuntia virallisen alkamisajankohdan jälkeen). 56:n neliön asuntoomme ahtautui illan mittaan lähes 40 ihmistä, ja tunnelma oli todellakin tiivis. :D Hyvä, kun liikkumaan mahtui! Saatiin tosi kivoja lahjoja, muun muassa kolme pulloa shampanjaa, useita kuohari- ja viinipulloja, kuoharilaseja, espressopannun ja suolaa ja leipää. :D

Mulla oli päällä se Nelly.com:sta tilattu epäonninen mekko. Päädyin lopulta tekemään Nellyyn uuden tilauksen, kun mun väärään osoitteeseen tilattua mekkoa ei näkynyt eikä kuulunut... Joka tapauksessa mekko oli oikein sopiva ja tykkäsin siitä kovasti! Nyt vaan mietin, että onko se liian lyhyt pidettäväksi ensi viikonloppuna ystäväni häissä...

Keskustaan lähdettiin suuntaamaan jo ennen yhtätoista, sillä meidän talonyhtiössä hiljaisuus alkaa tuolloin. Koska jengiä oli niin paljon ja taksien saaminen pikkujouluaikaan haasteellista, päädyttiin tilaamaan Koskilinjoilta bussi, joka kuljetti meidät pienen mutkan kautta keskustaan! Oli kyllä aika eksoottista mennä omalla bussilla suoraan baarin oven eteen. :D

Nyt on kyllä sellainen olo, että tekisi mieli viettää rauhallinen viikonloppu kaiken tän kemuttamisen jälkeen... Huh! Taidan tästä suunnata nukkumaan, jotta saan viikon käyntiin edes jokseenkin virkeänä!

Kasvislisuke

2011-11-25T22:58:00.000+02:00

Puuh, oon leiponut iltapäivästä saakka, ja vasta ihan äsken otin viimeisen leivoksen uunista... Tarkoitukseni oli bloggailla jotain älyllistä, mutta koska tällä hetkellä aivoni lyövät tyhjää, pusken vain tällaisen vaatimattoman reseptin eetteriin! Oon koettanut kehitellä erilaisia lisukkeita perinteisten perunan, pastan ja riisin tilalle, ja tässä olisi yksi vastikää kokeilemistani jutuista. Tomaatilla höystetystä kasvislisukkeestani tulee mieleen vähän ratatouille! Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos tykkäät syödä lisukkeena jotain muuta kuin "hiilapommeja". ;) Omassa annoksessani oli tosin mukana lohkoperunoita, tsatsikia ja kanapihvejä....

Kasvislisuke

oliiviöljyä paistamiseen

4 porkkanaa
1 punainen paprika

1 keltainen paprika

1 iso tuore parsakaali

1 pieni kukkakaali

250g kirsikkatomaatteja

2 sipulia

4 valkosipulin kynttä

reilu loraus vettä

1 kasvisliemikuutio

ruokalusikallinen tomaattisosetta

suolaa, mustapippuria, sokeria

Pilko kaikki vihannekset. Nakkaa isolle (wokki)pannulle tilkka oliiviöljyä ja aloita kuulottaminen porkkanoista. Lisää joukkoon paprika, sipuli, valkosipuli, parsakaali ja kukkakaali perä jälkeen. Kaada sekaan vettä ja nakka perään liemikuutio. Sekoita ja lisää tomaattisose. Hauduta miedolla lämmöllä 10min. Mausta suolalla, sokerilla ja mustapippurilla. (Vinkki: tähän sopii hyvin myös kesäkurpitsa ja munakoiso, niillä voit korvata vaikkapa parsakaalin ja kukkakaalin).

Thanksgiving

2011-11-24T22:33:00.000+02:00

Oijoi, sain tänä aamuna nauttia sellaisesta luksuksesta kuin vapaa aamupäivä! Olen ollut koko alkuviikon kahdeksasta neljään töissä, mutta tälle aamulle olin varannut työnteolle vain iltapäivän, sillä meillä piti olla koko aamupäivä luentoja. No, loppujen lopuksi tämän aamupäivän luennot peruuntuivat yhtä 45 minuutin pätkää lukuunottamatta, ja päätin sitten jäädä kotiin. Nukuin pitkään (puoli kahdeksaan), söin rauhassa aamupalaa ja kävin tekemässä aamutreenin SATSin juoksumatolla pitkästä aikaa!

Töihin menin siis oikein virkeänä, mutta töissä sit onnistuin saamaan aivan infernaalisen migreenin, johon ei mikään lääke tuntunut tehoavan... Lopulta jouduin soittamaan Jussin hakemaan, ja menin kotiin makaamaan pimeään huoneeseen. Lopulta onnistuin torkahtamaan, ja kun heräsin, kipu oli laantunut. Onneksi, sillä illalla oli Oulun Suomi-Amerikka Yhdistyksen järjestämä kiitospäivän illallinen.

Thanksgiving Dinner järjestettiin Vanhan Paloaseman ullakolla, jossa tunnelma oli todella amerikkalaishenkinen koristeine kaikkineen... Myös ruuat oli laitettu viimeisen päälle, ja apöytä notkui jo heti pelkistä alkupaloista. Pääruokana oli tietenkin kalkkunaa, peruna- ja baattaattisosetta, karpalohilloa ja papusalaattia. Jälkkäriksi saimme nauttia Pumpkin pie:ta. :)

Minun oli tarkoitus pukeutua illalliselle vähän juhlavammin mekkoon tai hameeseen, mutta olin päänsärkyepisodista niin uupunut, että päädyin lopulta laittamaan lähestulkoon samat vaatteet kuin töissä. Vaihdoin vaan neuletakin bleiseriin ryhtiä antamaan ja jalkaan korot... Tykkäsin kyllä asusta, vaikkei se nyt niin juhlava ollutkaan. :)

Huomenna olisi töitä vain puolelle päivin, ja ilta menee varmaan aikalailla leipoen ja valmistellen lauantain tupari/valmistujaisjuhlia. Hyvää yötä kaikille!:)

Before Workout...

2011-11-23T21:46:00.000+02:00

Minulta usein kysytään vinkkejä siihen, mitä syödä ennen treenejä. Kokosin tähän postaukseen suosikkiruokani ja -välipalani jaoteltuna sen mukaan, mihin aikaan päivästä ollaan urheilemaan lähdössä! Toivottavasti tästä on jolle kulle hyötyä tai apua - nämä ovat tosiaan sitten vain minun mieltymyksiäni eikä mitään yleispäteviä ohjeita. :)

Treeni tai kilpailu aamulla (klo 7-11):

Henkilökohtaisesti tykkään kaikista eniten aamu(päivä)treeneistä: päivän saa ihanasti käyntiin, kun käy ennen päivän puhteita urheilemassa! Harmillisesti töissä ja/tai koulussa käyminen ei kovin usein mahdollista aamutreenailua arkena. Ennen aamuharjoitusta on tärkeää syödä hyvä aamupala, jonka olisi hyvä olla suhteellisen hiilihydraattipitoinen, maksan glykogeenivarastot kun ovat aamulla tyhjillään ja verensokeri matalalla. Oma lempiaamupalani ennen treenailua onkin puuro, joka sisältää runsaasti hiilareita ja sulaa suhteellisen nopeasti - täydellinen treeniaamupala siis! Puuroa keitän aika ison annoksen, ja täyttävämmäksi sen saa lorauttamalla sekaan maitoa ja pilkkomalla sekaan hedelmiä. Joskus harvoin teen lyhyen aamulenkin suoraan herättyäni, ja tuolloin syön korkeintaan banaanin, yleensä en mitään.

Jos kaipaat aamulla jotain vähän tuhdimpaa ja täyttävämpää, suosittelen kokeilemaan maitorahkalla höystettyä puuroa! Se pitää näläntunteen pitkään loitolla maitoproteiinin ansiosta. Ehkäpä ennen salitreeniä tällainen puuroateria olisi paikallaan?

Puuron rinnalle teen pari voileipää, jos edessäni on todella pitkäkestoinen kestävyyssuoritus tai juoksukilpailu aamupäivällä. Välttelen maitotuotteita tai liian protskupitoisia juttuja ennen kisaa, ne vaan eivät sovi vatsalleni eivätkä anna samalla tavalla buustia kisaan kuin hiilarit! Aamupalan nautin viimeistään 3 tuntia ennen starttia.

Treeni tai kilpailu iltapäivällä (klo 14-17):

Jos en pääse heti aamusta liikkumaan, urheileminen heti töiden jälkeen myöhään iltapäivällä on hyvä vaihtoehto. Iltapäivätreenin kannalta on tärkeää syödä hyvä ja monipuolinen lounas, jottei nälkä pääse liian kovaksi. Jos lounaan syömisestä on aikaa 3-4 tuntia, pieni välipala ennen treeniä on paikallaan. Jos lähden matkaan ihan samoin tein, nappaan suuhuni yleensä jonkin hedelmän (omena, banaani, päärynä) ja hieman jugurttia tai raejuustoa.

Jos nälkä on suurempi (tai edessä oleva harjoitus intensiivisempi), syön yleensä pari voileipää leikkeleellä ja ehkäpä vielä jonkun hedelmän. Noilla eväillä jaksaa jo vähän pidempään ja matkaan pystyy lähtemään lähestulkoon heti!

Kilpailusuoritus iltapäivällä on minun ruokarytmeilleni haaste: tavanomainen lounas on yleensä liian tuhti, jos juosta pitää kovaa tai pitkään. Yleensä pyrinkin syömään runsaan aamupalan kahdeksan aikaan, ja viimeistään 4 tuntia ennen starttia syön pastaa pesto- tai tomaattikastikkeella. Tämän jälkeen pidän verensokerin yllä litkimällä sokeripitoisia mehuja.

Treeni tai kilpailu illalla (klo 19-21):

Toisinaan olen niin väsynyt töiden jälkeen, että urheilemaan huvittaa lähteä vasta illalla. Silloin syön normaalin päivällisen, jonka sisältö hieman riippuu edessä olevasta harjoituksesta. Ennen pitkää ja hidasta lenkkiä vedän suosiolla kasan pastaa proteiininlähteen kera, mutta jos juoksen kovempaa tai edessäni on kilpailu, syön vähän maltillisemmin ja vähäproteiinisemmin, jotta mahassa ei hölsky.

Päivälliseni ennen harjoitusta sisältää hiilihydraattien lisäksi tosiaan myös proteiinia (yleensä kanaa, tofua tai kalaa) ja runsaasti kasviksia: wokit, nopeat pastat ja sandwichit ovat suosikkejani. Nopea ja monipuolinen päivällinen on myös munakas, joka pitää nälän loitolla pitkään! Munakkaan sisältöä voi varioida sen mukaan, millainen harjoitus on edessä.

Laittakaapas tekin parhaat ennen treeniä -ruokavinkkinne jakoon!

Uusi takki

2011-11-22T21:58:00.000+02:00

Muistatteko, kun muutama viikko sitten pohdiskelin, että ostaako vaiko eikö ostaa Vilan untuvatakkia? No, päädyin sitten lopulta ostamaan takin, enkä ole kyllä katunut hetkeäkään! :) Takki on ihanan lämpöinen, aivan kuin makuupussiin kääriytyisi...

Vaikka täällä Oulussa ollaan toistaiseksi vältytty kovilta pakkasilta, olen jo muutamaan kertaan käyttänyt takkia. Virallisesti korkkasin takin käyttöön Saariselällä, josta tämä kuvakin on peräisin... Tältä se siis näyttää päällä - tykkään takin tyköistuvuudesta ja naisellisuudesta. Ihanaa, että viimein löysin itselleni untuvatakin, joka ei ole sellainen michellin -malli! Melkein jo toivon, että talvi kunnolla alkaisin, jotta pääsisin käyttämään takkia. ;)

Urheilupäiväkirja viikolta 46

2011-11-22T11:31:00.002+02:00

MAANANTAI: hiihto 1h20min

TIISTAI: huuhtelulenkki 60min

KESKIVIIKKO: juoksu 20min + spinning 75min + juoksu 20min

TORSTAI: lepo

PERJANTAI: juoksu 15min + yläkroppatreeni 35min + zumba 50min + juoksu 15min

LAUANTAI: juoksu 15min + spinning 2,5h

SUNNUNTAI: lepo

YHTEENSÄ: 9h

Viime viikon oli tarkoitus olla vähän kevyempi ja tuntimäärän oli tarkoitus olla maksimissaan kahdeksan. En kuitenkaan voinut lauantaina vastustaa spinning -kiusausta, kun kerrankin oli SATSilla tarjolla maratontunti! Mahdollisuus olisi ollut polkea sisäpyörää 300 minuuttia, mutta itse pitäydyin vain puolessa tuosta määrästä... Ja sekin oli kyllä ihan tarpeeksi! En tajua, kuka jaksaa spinnailla 5 tuntia?

Onneksi viikolla tuli kuitenkin pidettyä kaksi lepopäivää, niin kroppa pääsi edes hieman palautumaan. Tällä viikolla olisi tarkoitus treenata vähän enemmän, reilut 10 tuntia, mutta katsotaanpa nyt, miten sitä ehtii ja jaksaa... :)